Kielikurssilaiset Lontoossa: hyödyllinen ja tarpeellinen matka

Julkaistu: 04.02.2016 klo 11.39

Abien ENA8-kurssi teki kieli- ja kulttuurimatkan Lontooseen. Matkanjohtajana toimi Jenni Niska apunaan Keräsen Päivi. Matkustaessa kielitaito pääsee käyttöön oikeissa tilanteissa.

Kuvavälähdyksiä ja matkapäiväkirjan kertomaa

Matkalaiset nähtävyyksien äärellä

Maanantaina lähdimme puolen päivän aikoihin kohti Rovaniemeä linja-autolla. Tunnelma oli päivän alussa jännittynyt koska jotkut joukosta jännittivät lentoja, mutta oli mukava lähteä reissuun pitkästä aikaa mukavalla porukalla. Vaihdoimme bussin lentokoneeseen ja matka sai alkaa. Meidän tuli jatkaa samalla koneella Helsingistä Lontooseen, mutta kuitenkin täytyi käydä kentän ja passintarkastuksen kautta. Naureskelimme koneessa, kuinka hieno saavutus olisikaan myöhästyä samasta koneesta. Olisi varmaan pitänyt koputtaa puuta, sillä muutama tyttö meinasi jäädä Helsinki-Vantaan lentokentälle, kun kävelivät väärästä portista sisään vessan perässä. Kilpajuoksu uudestaan turvatarkastusten kautta toiselta puolelta kenttää sai alkaa. Muutenkin tiukalla aikataululla olimme myöhästyä Lontoon lennolta ja portille tuli jo viimeisiä kuulutuksia ennen kuin olimme siellä.

Matkustaminen oli yllättävän raskasta, mutta pitkän matkan päätteeksi oli hienoa nähdä kirkkaat valot laskeutuessamme Gatwickin lentokentälle. Loppu hyvin, kaikki hyvin: päästyämme turvallisesti Lontooseen matkasimme linja-autolla Columbia Hotelliin sekä asetuimme huoneisiimme. Saapuminen Lontooseen oli ihanaa ja helpottavaa.

Tiistaina heräsimme kahdeksan aikoihin ja aamupalan syötyämme lähdimme ajelemaan kiertoajelulla ympäri Lontoota katsellen nähtävyyksiä ja ottaen kuvia. Istuimme ulkoilmassa bussin toisessa kerroksessa, joten kuvia oli hyvä ottaa. Kiertoajelun ja ruokailun jälkeen menimme London Dungeoniin. Se on kauhukierros, jossa kuljimme läpi puolitoista tuntia kestävän radan. Radan aikana meille kerrottiin mm. erikoistehosteilla ja säikäyttelyillä höystettynä kummitus- ja kauhutarinoita esimerkiksi Viiltäjä-Jackista. Kierroksen jälkeen menimme metrolla ostoskaduille ja kävimme pikaisesti kiertelemässä.

Keskiviikkona lähdimme aamusta kohti The British Museumia Hyde Parkin Speaker's Cornerin kautta. Jokaisella ryhmällä oli jonkin nähtävyyden esittely toisille englanniksi kävelykierroksemme aikana, ja ensimmäisenä oli vuorossa Speaker's Corner. Näin saimme kaikki tarkempaa tietoa Lontoon eri osista. British Museumiin päästyämme opettelimme tulkitsemaan valtavan museon karttaa, ja kiertelimme ja etsimme listan mukaisia esineitä, esimerkiksi astrologiaan ja Kreikan kulttuuriin liittyen, vaikuttavimpia esineitä olivat mm. afrikkalainen aseista tehty Throne of Weapons sekä japanilainen samuraipanssari.

Museosta lähdettyämme kiersimme Chinatownissa syödyn lounaan jälkeen Piccadilly Circuksen ja Trafalgar Squaren, joiden jälkeen suuntasimme kohti Buckinghamin palatsia. Trafalgar Squarella oli yllättävän paljon ihmisiä tuuliseen ilmaan nähden. Tunnelma oli käsin kosketeltava, kun seurasimme parin katutaiteilijan akrobaattista esitystä. Aukio oli kaunis patsaineen ja suihkulähteineen. Buckinghamin palatsi oli viimeinen ryhmäesittelykohde keskiviikolle, ja kuultuamme sen tarinaa yritimme vilkuilla porttien välistä josko kuninkaallisista näkyisi edes vilaus.

Torstaina suunnitelmaan kuului Madame Tussaudin vahanukkekabinetti. Nuket olivat yllättävän aidon näköisiä ja niiden kanssa pystyi ottamaan kuvia itse tai ostamaan niitä teetettyinä. Nukkeja oli odotettua vähemmän mutta julkkikset olivat häikäiseviä kauneudessaan ja realistisuudessaan. Mieleenpainuvimpia nukkeja olivat mm. Marilyn Monroe, Kim Kardashian, Sherlock Holmes ja Usain Bolt. Katsoimme myös 4D -lyhytelokuvan supersankareista, joka oli jännä kokemus. Siinä katsoja saa aidon kokemuksen filmistä veden, tärinän ja tuulettimien avulla. Osan mielestä 4D -elokuva oli hyvä ja samanlaista elokuvateatteria toivottiin myös Ylitorniolle, osa oli odottanut elokuvalta enemmän.

Kahvittelun jälkeen suunnattiin Oxford Streetin ympäristöön kauppoja kiertämään ja jaloille rankan shoppailupäivän päätteeksi kävimme yhdessä syömässä Pizza Hutissa. Päivän aikana kävelimme eniten koko reissun aikana, poikien mukaan puhelimen askelmittariin tuli 31 400 askelta ja 24,2 km. Pitkät kävelymatkat kasvattivat kyllä kuntoa.

Perjantaipäivä alkoi aikaisin, koska bussi lentokentälle lähti jo 5:50. Paluumatkalla tunnelma porukassa oli väsynyt mutta onnellinen.

Matka oli kokonaisuutena hyvä - opimme kielen käyttöä käytännössä ja erityisen hyödyllistä oli päästä näkemään lontoolaista kulttuuria ja paikallista elämää, vertailut kotiseutuun varsinkin liikenteen suhteen tulivat moneen kertaan esille. Ihmisiä oli nimittäin paljon liikkeellä ja liikennekulttuuri tuntui todella erilaiselta ja jopa aggressiiviselta, vaikkakin se on ymmärrettävää Lontoon kokoisessa suurkaupungissa. Monet miettivät, etteivät itse uskaltautuisi varmaankaan siellä ajamaan. Hienot ja kalliit urheiluautot kiinnittivät kyllä monen huomion.

Lontoo ei vastannut kaikkien ennakko-odotuksia: ihmiset olivat hyvin kiireisiä, mutta kuitenkin yleensä ystävällisiä ja erityisesti asiakaspalvelu oli todella ystävällistä. Tuntui, että ihmiset ovat paljon puheliaampia ja auttavaisempia kuin Suomessa, ja tämä koettiin positiiviseksi asiaksi. Ihmisiä oli joka lähtöön, salkunkantajista katusoittajiin ja lenkkeilijöihin. Sään puolesta yllätyksenä tuli että oli yllättävän lämmintä, sillä odotettiin että olisi ollut paljon viileämpää. Vettä ei onneksemme satanut kertaakaan ulkona ollessamme, pieni sateentynkä parina aamuna loppui heti kun astuimme ulkoilmaan.

Lontoon kulttuuri ja kiire jakoivat mielipiteitä porukan kesken. Siellä tuntui kaikki olevan väärinpäin: liikenne ja ratti autossa sekä jopa valokatkaisijat hotellihuoneessa. Kuitenkin tuntui että Lontoo on kaupunkina todella kaunis ja siisti, ja ympäristö oli hauska sekoitus vanhaa ja uutta. Joillekin Lontoo jätti pysyvän jäljen: sinne pitää päästä vielä uudestaan! Toisaalta tämänkaltaiset matkat saavat ihmisen myös näkemään tiettyjä puolia omasta kotiseudusta, joita arvostaa: omaa kulttuuria ja varsinkin omaa rauhaa. Matka oli erittäin tarpeellinen, kiitoksemme rahoittajille. Saimme uusia kokemuksia ja mahtavan lopetuksen lukiolle.

Kuvat Jenni Niska ja Päivi Keränen

Takaisin edelliselle sivulle