Etäopiskelua opiskelijoiden silmin II

Julkaistu: 12.05.2020 klo 20.29

Seuraavassa välähdyksiä ja pohdintoja kakkosten filosofian kurssilla tehdyistä päiväkirjoista etäopiskelusta. Kurssilla on pohdittu, millaiset asiat ahdistavat ja miten niiden kanssa tulee toimeen.

Ahdistuksen aiheita ja selviytymiskeinoja

Välähdyksiä etäkoulusta

24.4.2020
Ensimmäisellä tunnilla meillä oli äidinkieltä ja se alkoi klo 10.20. Valmistauduimme elokuvaarvostelun avulla ensi viikon videokeskusteluun pellolaisten kanssa. Ruokatauko alkoi hieman tavallista aikaisemmin, joten kerkesin laittaa ruokaa ajan kanssa. Paistoin perheelleni kalaa ja nuudeleita. Kerkesin myös juoda päivän ensimmäiset kahvit ennen klo 12.05 alkavaa filosofian tuntia. Filosofiassa meillä oli testi moraaliteorioista. Sain testistä 20/28, mutta olisin voinut valmistautua siihen paremmin. Filosofian jälkeen oli päivän viimeisen oppitunnin aika.

Yhteiskuntaopin tunti alkoi hieman ennen puoli kahta iltapäivällä. Tunnilla käsittelimme viime tunnin tehtävät ja luimme artikkeleja yritysvastuulaeista. Koulupäivä tuntui mukavan lyhyeltä, kun minulla oli vain yhteensä kolme oppituntia. Viimeisen tunnin jälkeen tein pikaisesti yhteiskuntaopin läksyt syöden samalla välipalaksi marjakiisseliä ja kermavaahtoa.

Tiistai 28.4.2020 Viikon pisin koulupäiväni on tiistaisin, joten heräsin jo puoli yhdeksän aikaan ja söin aamupalan. Ensimmäisellä tunnilla meillä oli matematiikkaa. Kävimme läpi uutta asiaa, funktion nollakohtien etsimistä Newtonin menetelmällä. Olin hieman helpottunut, sillä aihe ei vaikuttanut liian vaikealta. Tunnilla saimme tehdä tehtäviä itsenäisesti, eikä live-meetissä tarvinut olla, jos kysyttävää ei ollut.

Ensimmäisellä välitunnilla keitin kahvia. Olin yksin kotona, mutta ajatuksissani keitin isot kupilliset kahdelle. Siispä laitoin puolet valmiista kahvista termospulloon odottamaan. Toisella tunnilla filosofiassa kävimme läpi mielenrauhaa ja nautintoa ryhmätehtävien avulla. Lopputunnista kuuntelin kyseisen kirjan kappaleen äänikirjasta, tein tehtävät ja join kahvin termospullosta.

Päiväkirjoista saksittuja mietteitä

- Päiväkirjan pitäminen oli mukavaa. Voisin kirjoittaa sitä useamminkin. Muistin väärin, että sitä piti pitää vain kolme päivää. Tässä kuitenkin niistä. Tänä aikana olen oppinut arvostamaan tavallisia, ennen jokapäiväiseen arkeen kuuluvia asioita. Olen sosiaalinen ihminen ja koen, että tarvin ihmisiä ympärilleni. Nautin toisten seurasta ja ihmiset ovat minulle tärkeitä. Ikävöin kovasti ystäviäni ja sukulaisiani.

Tietynlainen vapauden puute on myös alkanut vähän ahdistamaan. Koko ajan täytyy ilmoittaa vanhemmille mitä tekee ja yhdessä pohtia, mikä olisi järkevin tapa toimia. En kuitenkaan anna tilanteen lannistaa minua liikoja. Asialle, kun ei voi mitään, sitä ei kannata murehtia turhaa.

Ajattelen, että tämäkään tilanne ei ole ikuinen ja on varmasti ohi pian. Asenne on tärkein tässäkin asiassa. Olen oppinut myös arvostamaan vanhempieni tekemää työtä ihan uudella tavalla. He eivät voi ilmoittaa jäävänsä etätöihin, vaan työpaikalle on mentävä, vaikka kuinka pelkäisi sairastumista. Koen, että tänä aikana olen lähentynyt sisarteni kanssa paljon. Vietämme aikaa yhdessä joka päivä ja teemme asioita yhdessä. Se on ollut minusta todella hyvä juttu.

- Ajankäyttö on todella vaikeaa. Vaikka mielestäni käytän paljon aikaa kouluun, se ei riitä. Täytyisi keksiä, miten saan siihen lisää aikaa. Nyt korona-aikana on surullista, kun ei näe kavereita tai sukulaisia. Toki heille voisi soitella, mutta siihenkin on vaikeaa löytää aikaa. Hyvä puoli korona-ajassa on se, että vietän paljon enemmän aikaa perheeni kanssa. Nyt esimerkiksi kun ei voi pyytää ketään kaveria mukaan lenkille, niin menen yleensä siskoni kanssa. Nyt oppii myös arvostamaan kavereita ja sukulaisia enemmän.

Elämän tekeekin paremmaksi tällä hetkellä perhe ja ystävät. Vaikka ystäviä ei näe, tietää että heille voi soittaa, jos on jokin huonosti. Lisäksi liikunta auttaa itseäni. Tulee sellainen olo, että ei ole vain oleskellut koko päivää vaan oikeasti tehnyt jotakin.

- Minut tekee onnelliseksi ihmissuhteet ja hyvät välit vanhempiin. Korona aikana on ollut erittäin vaikea olla tekemisissä kavereiden kanssa, joten olen pelannut todella paljon kuluttaakseni aikaa. Olemme sopineet äitin kanssa, että saan nähdä Tiiaa, jotta on joku kenen kanssa voi olla tekemisissä. Nukkumaanmenoaika on vähän venynyt joka ilta, koska ei ole oikein selkeää päivärytmiä. Kun päivisin ei oikein liiku hirveästi, niin ei iltaisinkaan väsytä. Odotan innolla, että rajoitukset päättyvät, jotta pääsen näkemään kavereita ja juhlimaan kohta koittavaa syntymäpäivääni.

Ella-Riikka: Elämääni tuo iloa hyvät kunnossa olevat ihmissuhteet ystäviin, poikaystävään, perheeseen sekä muihin läheisiin. Raskaalta tuntuu tällä hetkellä etäopiskelu, koska tuntuu että opettajat laittavat liikaa tehtäviä, joita ei ehdi tiettyyn aikaan mennessä tehdä.

Omalla suhtautumisella asioihin on suuri merkitys. Heti huomaa, jos on negatiivinen päivä, niin päiväkin tuntuu ikävältä ja raskaalta. Positiivisilla mielin jaksaa tehdä asioita. Elämää saa paremmaksi ylläpitämällä hyvin ihmissuhteita, syömällä säännöllisesti sekä liikkumalla.

Johanna:  Iloa elämääni tuovat perhe, ystävät ja muut läheiset. Olen iloinen myös siitä, että olen terve ja se, että minulla on mahdollisuus käydä koulua. Minulle hyvin tärkeää ja suuri osa elämääni on liikunta. Olen aina pitänyt liikunnasta, ja olen kiitollinen, että terveydentilani liikkumisen sallii. Olen kiitollinen myös muun muassa hyvästä ruoasta.

Tällä hetkellä vaikeita sekä raskaita asioita on tullut etenkin koronan vuoksi. Ei ole mahdollisuutta nähdä kaikkia perheenjäseniä, ystäviä, eikä sukulaisia. Kaikenlaiset menot ovat peruuntuneet, koska tapahtumia ei järjestetä. Lähiopetusta koulussa ei järjestetä, jonka vuoksi on ollut etäopiskelua. Itse koen etäopiskelun todella raskaana, etenkin nyt, kun se on jatkunut näin pitkään. Täytyy käyttää hyvin paljon tietokonetta sekä iPadia. Jollain tapaa on hankalaa pitää sellainen tietynlainen rytmi koulupäivän sekä vapaa-ajan välillä. Koulupäivät tuntuu raskaammilta ja tylsää on, koska täytyy jatkuvasti olla kotona.

Elämää paremmaksi muuttaa tietynlainen positiivinen asenne. On tärkeää miettiä, että miten asioihin suhtautuu ja kuinka vakavasti eri asiat ottaa. Oleellista on myös, että tekee elämässä sellaisia asioita, joista itse pitää ja jotka tekevät itsensä onnellisiksi. Itse koen tärkeäksi myös sen, että käsittelee asiat tavallaan loppuun asti, esimerkiksi erilaiset ongelmat ratkaisee niin hyvin kuin on mahdollista sekä antaa sellaisten asioiden olla, joita itse ei voi ratkaista.

Henna: Korona-aika on muuttanut elämääni aika paljon, kavereita ei voi nähdä, kuntosalille ei pääse ja muutenkin elämä on erilaista. Iloa elämääni tuo hyvät perhesuhteet, urheileminen ja läheiset ihmiset. Raskainta on ollut se, että joutuu pelkäämään läheisten puolesta, erityisesti isovanhempien. Koulunkäynti on myös hieman raskasta tässä jaksossa minulla on paljon kursseja ja monesti koulua saattaa olla neljään asti. Tässä ajassa on myös paljon hyötyä, esimerkiksi kun oppii arvostamaan monia asioita kuten terveyttä ja hyviä perhesuhteita. Kun viettää paljon aikaa perheen kanssa, sitä oppii myös arvostamaan ja se lähentää välejä.

Omalla suhtautumisellani on suuri merkitys. Alussa pelkäsin kamalasti, olin todella hysteerinen ja luin tilastoja joka päivä. Nyt etenen päivä kerrallaan ja elämäni tuntuu paljon rennommalta. En seuraa koronavirustilastoja läheskään joka päivä, en edes muista, milloin viimeksi. Uutisia kuuntelen silloin tällöin.

Välillä minusta tuntuu, että olen unohtanut koko asian, koska nautin päivistäni pystyn urheilemaan, juoksemaan, pyöräilemään, sekä olen rakentanut oman ulkosalin. Naapurin serkkujen kanssa on kiva ulkoilla ja treenaaminenkin on hauskempaa yhdessä kuin yksin. Kuitenkin kaipaan normaalia elämää ja sitä, että voin nähdä ystäviäni - ja liikkua vapaasti.

Kuvat Mirjami Hyttinen

Takaisin edelliselle sivulle