iConnectED2: Syynissä tekstien kieliasu Skype-keskusteluissa Pellon lukiolaisten kanssa

Julkaistu: 16.12.2019 klo 16.53

Äi2-kurssilaiset kävivät 16.12. neljä keskustelua Pellon lukion ykkösten kanssa. Erityisesti tarkastelussa oli tekstien kieliasu ja sen vaikutus tekstin tulkintaan.

Oli hienoa huomata, miten paljon sujuvammin keskustelu kävi elokuussa käytyyn keskusteluun verrattuna. Näin opiskelijat arvioivat omia keskustelujaan.

- Puhuimme ”Häpeä” -tekstistä. Oma roolini oli samanlainen kuin muilla. Kyselimme vuorotellen ja vastasimme sen mukaan kuin miltä tuntui ja osasi vastata. Opin että tutkimalla tekstiä siitä saa enemmän irti. Pellolaisten kanssa keskustelu meni mielestäni hyvin. Kysyimme ehkä enemmän kysymyksiä ja jotenkin tuntui, että olisimme tutkinut asiaa enemmän kuin pellolaiset.

- Keskustelimme Häpeä-nimisestä tekstistä. Tekstin kieli oli sekavaa, ja se sai tekstiin myös sekavan tunnelman. Uskon että se oli myös tekstin tavoite antaa lukijalle sekava kuva yhteiskunnasta. Opin tekemään erilaisia havaintoja tekstistä. Keskustelu eteni luontevasti, ja vastuu jakautui tasaisesti. Itse sekä vastailin että kyselin. Keskustelu sujui jo paljon paremmin kuin viimeksi.

-Keskustelimme tekstistä ”Häpeä”. Kieli ei vaikuttanut ainakaan omiin tavoitteisiin ja toteutuksiin. Opin tekemään tarkempia havointoja tekstin kielessä, kun aloin keskittymään kunnolla tekstiin. Keskustelu onnistui hyvin ja kaikki saivat puhua. Minulla ei ollut mitään omaa roolia, koska kaikki saivat puhua saman verran.

- Keskustelimme Rosa Liksomin tekstistä ”Tyhjän tien paratiisit”. Kielenä oli meänkieli, ja se vaikutti tekstiin ehkä painottuvasti. Jos teksti olisi ollut kirjakieltä, olisi se ehkä ollut ns. tylsempää luettavaa. Opin tekemään uusia havaintoja tekstin kielestä ja miettimään, millaista kyseinen teksti on. Meidän keskustelumme pellolaisten kanssa toteutui hyvin ja kysymyksiä esitettiin molemmin puolin. Minun roolini oli esittää kysymys ja sitten puhuttiin vuorotellen jotain.

- Keskustelimme Rosa Liksom tekstistä. Kieli vaikutti todella paljon koska se oli meän murretta joten se kiinnosti ja edesauttoi tekstin ymmärtämistä. Opin tekemään teräviä havaintoja esim. Sukupuolen tietäminen koska tekstissä sanottiin ”pojatkin vain ampuvat huvinpäältä mettäreissuila ja juoksevat välitunnit tyttärien perässä.”. Keskustelu onnistui todella hyvin. Roolini oli kysyä ja vastata ja lisätä pellolaisten vastauksiin täydennystä.

- Keskustelimme Rosa Liksomin kirjoittamasta Tyhjän tien paratiisit. Novelli oli mielenkiintoinen monologi ja kieli vaikutti tekstiin hyvin, sillä teksti oli rajua ja vuodatusta. Tekstistä tuli kielen ansiosta vielä rajumpi kuva. Opin tekemään havaintoja tekstin kielestä. Keskustelu toteutu meidän osalta hyvin, mutta pellolaisilta olisin toivonut hieman enemmän osallistumista. Oma roolini oli mielestäni onnistunut, sillä osallistuin hyvin ja herätin omilla kysymyksilläni keskustelua.

- Keskustelimme Kotus Interruptuksesta. Teksti oli hieman vaikea lukea ja ymmärtää. Tekstin tavoitteena oli ymmärtää ironian avulla, kuinka tärkeää on yhteiset säännöt kirjoittamisessa. Opin hieman paremmin tekemään tarkempia havaintoja. Oma keskustelu meni meidän osalta hyvin, mutta pellolaiset olivat hieman hiljaisia. Omassa roolissa uskalsin hyvin puhua ja muutenkin meidän ryhmän jäsenet osallistuivat hyvin.

- Keskustelimme tekstistä Kotus interruptus. Tekstin tavoitteena oli ironian avulla saada ihmiset ymmärtämään yhteisien säänöjen merkityksen kirjoittamisessa. Se toteutui hyvin käyttämällä puhekieltä ja kirjoitusvirheitä. Humasin tekstistä ironian. Kysyimme heiltä kysymyksiä ja he vastasivat. Kommentoimme heidän vastauksia. Roolini oli sama kuin muilla meidän ryhmän jäsenillä, eli osallistua keskusteluun.

-Keskustelussamme kaikki osallistuivat hyvin. Keskustelimme monipuolisesti tekstistä, sen tavoitteista ja kirjoitustyylistä. Keskustellessa esiin tuli erilaisia mielipiteitä. Opin miten henkilön oma ajatusmaailma voi vaikuttaa tekstin tulkitsemiseen.

-Tekstimme nimi on Kotus Interruptus. Tekstiä oli raskas ja vaikea lukea, mutta sen idea oli kyllä ihan helposti ymmärrettävissä. Opin, esimerkiksi opin ymmärtämään että, vaikka joku on kirjoittanut tietynlaisen tekstin tietyllä mielipiteellä, niin sen idea saattaa olla päinvastainen ja tarkoittaa päinvastaista asiaa. Keskustelu toimi ihan hyvin, ei tullut paljoa hiljaisia hetkiä. Paitsi pellolaisten puolelta vastaukset oli suurilta osin vain ”mm” ja ”samaa mieltä”. Minun rooli oli kysyä ja vastata.

- Oma ryhmäni keskusteli Stadilaisten katkismus- nimisestä tekstistä. Tekstiä ei sinänsä ollut vaikea ymmärtää, mutta slangisanat, joita ei ole koskaan kauheasti kuullut, hieman vaikeuttivat lukemista. Ymmärtämistä ne eivät niinkään vaikeuttaneet. Opin tekemään hyvinkin tarkkoja havaintoja tekstistä, sen kielestä, teemasta ja päättelemään jopa eri henkilöiden luonteet.

- Keskustelunomaisuus omassa ryhmissäni toteutui erinomaisesti. Olen oikeastaan myös sitä mieltä, että hyvin sujuva syntyy hyvästä ryhmähengestä. Ei saa jännittää, vaan ottaa rennosti, niin kaikki on OK. Olen tyytyväinen myös omaan suoritukseeni. Vastasin kysymyksiin oikein luontevasti, vaikka alussa jännittikin. Sekin häipyi pois ryhmähengen ansiosta. Oma roolini tällä kertaa oli oikeastaan vastata muutamiin pellolaisten kysymyksiin sekä pitää muistiinpanoja yllä.

- Keskustelimme tekstistä Stadilaisten katkismus. Tekstissä käytetyn stadin slangin tavoitteena oli luultavasti tavoittaa erilaista kohdeyleisöä eli pääkaupunkiseudun väestöä. Omiin silmiini teksti oli välillä jopa vaikeasti ymmärrettävä, sillä slangisanat olivat minulle vieraita. Jos tekstiä käytettäisiin saarnassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voisi olla, että sitä ei otettaisi yhtä vakavasti. Skype-keskustelumme meni aika hyvin. Kysymyksiä kulki hyvin molempiin suuntiin. Pyrin pitämään keskustelua koko ajan yllä. Seuraava keskustelu menee toivottavasti vielä paremmin.

Muutkin keskustelut sujuivat oikein hyvin, kaikilla ryhmillä riitti riittävästi asiaa, vaikka heitäkin jännitti hieman , sillä edellisestä kerrasta on kuitenkin neljä kuukautta.

  • Opin myös muista esityksistä, esimerkiksi sen, että hyvät perustelut kysymyksille ja vastauksille ovat todella tärkeitä.
  • Eri tapoja on vastata omiin kysymyksiin muun muassa hyvillä perusteluilla ja antamalla runsaasti esimerkkejä.
  • Kielellä oli suuri merkitys myös muiden esityksissä, sillä se että ymmärtää tekstiä on tärkeää. Meän kieli oli yhdessä tekstissä ja sitäkin ymmärtää aika hyvin, joskus. Joitakin oli kuitenkin vaikea ymmärtää.
  • Kun kuulin toisten ajatuksia muista teksteistä, minulla muuttui käsitys niistä ja sain uusia näkökulmia. Kun saa vastauksen. voi vastata vaikka oman mielipiteen asiaan tai esittää lisäkysymyksen vastaukseen liittyen. Muiden teksteissä haluttiin painottaa asioita, joten vahva kielen käyttö auttoi siinä.
  • Muutkin keskustelut menivät hyvin. Opin kuinka tärkeää on jakaa ajatuksia muiden kanssa lisähavaintojen tekemiseen. Molempien koulujen oppilaisiin vaikutti, millä murteella tekstit on kirjoitettu.

Kiitos yhteistyöstä teille, Pellon lukion ykköset ja opettajanne Terhi Hammare! Kiitos kiinnostavista keskusteluista!

Kuvat Mirjami Hyttinen

Takaisin edelliselle sivulle