Runot Skype-keskustelujen aiheena Pellon lukion ykkösten kanssa

Julkaistu: 11.05.2018 klo 18.49

Ykköset keskustelivat runoista Pellon lukion ykkösten kanssa äi3-kurssilla 4. ja 11. toukokuuta. Tekstien analysointi ja keskustelu sujui jo huomattavasti syksyn keskusteluja tottuneemmin.

Keskustelu Niilo Rauhalan runosta "Asettakaa heidät aterioimaan"

Näin opiskelijat arvioivat itse käytyjä keskusteluja:

- Näissä keskusteluissa puhuttiin enemmän kuin syksyllä. Kysymyksiä ja näin ollen vastauksia tuli enemmän. Omat mielipiteet tulivat ilmi. Teema tuli jokaisesta runosta selvästi esille. Pellolaiset olivat löytäneet paljon samoja asioita kuin ylitorniolaiset, mutta myös muutakin, esim. pellolaiset kysyivät intertekstuaalisuutta runoista.

- Keskustelut sujuivat paljon paremmin kuin edellisellä kerralla. Kummankin koulun ryhmillä oli paljon kysymyksiä ja vastauksia. Nyt keskusteluissa tehtiin lisäkysymyksiä niin kuin kuuluukin ja vastauksiin kommentoitiin hyvin. Omia mielipiteitä myös kerrottiin ja perusteltiin hienosti. Keskusteluissa puhuttiin myös runojen aiheista ja teemoista yhteiskunnallisesti eikä vain runon kannalta. Jotkin ryhmät miettivät aikaa silloin, kun runo on kirjoitettu sekä sitä, millaista elämä silloin oli ja miten se heijastuu runosta.

- Ensimmäisen ryhmän keskustelu meni mielestäni todella hyvin. Vastauksia kuunneltiin hyvin ja ryhmä kysyi muutamia lisäkysymyksiä. Ryhmä kommentoi hyvin saatuihin vastauksiin. En kuullut, että he olisivat sanoneet mielipidettä, mutta ryhmä perusteli monia eri asioita runoista hyvin. Runon pohjalta ei paljoa puhuttu muista asioista kysymyksissä paitsi teemasta ja jostakin muusta.

- Vastauksia kuunneltiin ja niihin vastattiin hyvin. Kommentointi oli hyvää. Oma mielipide kerrottiin aina välillä, esimerkiksi kaikkia kielikuvia eivät ryhmäläiset osanneet selittää. Jatkokysymyksiä ei juuri esitetty. Runon pohjalta päästiin keskustelemaan esimerkiksi köyhyydestä ja runojen vaikutuksesta.

- Kaikin puolin hyvä keskustelu ja vastaukset kuunneltiin hyvin. Vastauksiin osattiin vastata enemmän kuin ennen. Lisäkysymyksiä olisi voinut olla enemmän. Runon pohjalta pystyttiin hieman puhumaan elämänasenteesta. Teemoista olisi voinut puhua enemmän, mutta muuten runoa analysoitiin hyvin.

- Ryhmissä osattiin keskustella paljon paremmin mitä silloin aiemmin, kun oli tällainen skype-keskustelu. Vastaukset osattiin kuunnella, vaikka yhdessä välissä kysyttiin kysymys, johon oli jo vastattu. Vastauksia myös kommentoitiin melko hyvin ja oma mielipide tuli hyvin esille kaikilta. Runojen pohjalta ei kuitenkaan jatkettu pitempää keskustelua runon teemoihin liittyen. Ryhmissä kaikki sanoivat jotain, vaikka muutama henkilö oli selvästi enemmän äänessä kuin muut.

Toisen ryhmän keskustelun aiheena oli Kaarlo Sarian runo Älä elämää pelkää.  

-Toisen ryhmän keskustelu meni kohtalaisen hyvin. Toisessa ryhmässä puhuttiin hyvin vuorotellen ja keskustelussa oli vähän taukoja. Vastauksia kuunneltiin hyvin, mutta niitä kommentoitiin aika vähän. Ryhmä ei mielestäni kertonut mielipidettään runosta, mutta heidän mielipiteensä sai hyvin selville, jos kuunteli keskustelun tarkasti. Runoon ei syvennytty niin paljoa, mitä olisi voinut ja runon pohjalta puhuttiin esimerkiksi teemoista, rohkeudesta, paljon puhujasta ja elämänasenteesta.

- Vastauksia ei kuunneltu aina ja keskustelussa oli jonkin verran toistoa. Lisäkysymyksiä kysyttiin paljon. Omaa mielipidettä ei aina perusteltu, koska ryhmillä oli samanlaisia ajatuksia ja toinen ryhmä saattoi perustella omansa jo todella hyvin. Runon pohjalta päästiin puhumaan hieman masennuksesta ja elämänpelosta. Nuoret olivat sitä mieltä, että runoon oli hieman vaikea samaistua, koska kuolema tuntuu kovin kaukaiselta.

- Yleensä vastauksia kuunneltiin ihan hyvin ja annettiin aikaa miettiä. Lisäkysymyksiä ei kysytty kovin paljon, mutta jonkin verran. Saatuja vastauksia kommentoitiin todella hyvin verrattuna esim viime kertaan, ollaan kehitetty paljon että uskalletaan aukaista suu ja osataan vastata. Oma mielipide kerrottiin kai kaikissa keskusteluissa ja perusteltiin yleensä hyvin. Runojen pohjalta puhuttiin aiheista ja teemoista jne erittäin kattavasti.

- Keskustelu sujui melko luontevasti ja kysymyksiä oii paljon ja niihin vastailtiin hyvin. Omia mielipiteitä kerrottiin joka välissä. Teemoista puhuttiin melko hyvin. Kerrottiin hyvin tekstistä ja metaforista.

Kolmannen ryhmän keskustelunaiheena 4.5. oli Edith Södergranin runo Elämä

- Keskustelussa kuunneltiin vastauksia hyvin ja kerrottiin omia mielipiteitä aiheeseen. Lisäkysymyksiä ei juuri kysytty, koska pellolaisten vastaukset olivat hyvin perusteltuja. Runon pohjalta keskusteltiin elämästä. Ryhmät eivät pitäneet runosta, sillä se antoi elämästä niin negatiivisen kuvan.

- Mielestäni kolmannen ryhmän keskustelu sujui ihan hyvin ja he sanoivat mielipiteensä runosta. Ryhmät kysyivät hyviä kysymyksiä, mutta heillä jäi vähän lyhyeksi vastaukset. Ryhmä puhui selkeästi ja tarpeeksi äänekkäästi.

- Keskustelu sujui sutjakkaasti ja vastaukset kuunneltiin hyvin ja niihin kommentointi toimi hyvin. Lisäkysymyksiä esitettiin hyvin ja niihin löytyi vastauksetkin. Omat mielipiteet saatiin esille ja ne perusteltiin molemmin puolin hyvin. Keskustelu meno heilläkin hyvin syvälle ja he löysivät todella hyvin asioita.

- Keskustelu eteni paremmin kuin viimeksi. Vastaukset kuunneltiin ja lisäkysymyksiäkin esitettiin. Kun omat tulkinnat sanottiin, toinen ryhmä ei vain nyökännyt, vaan ryhmässä kommentoitiin toisen tulkintaa ja esitettiin omaa tulkintaa myös, mikä on todella iso parannus.

Pe 11.5. keskustelut jatkuivat. Ensimmäiseksi keskusteltiin Ismo Alangon runosta Kun Suomi putos puusta

- Ryhmä kuunteli vastauksia hyvin, mutta jatkokysymyksiä ei juuri esitetty. Runo ei ollut keskustelijoille aiemmin tuttu. Molemmat ryhmät olivat tehneet samantyylisiä tulkintoja esimerkiksi runon teemoista ja aiheesta. Suomen nopea kehitys tuli esiin molemmilla ryhmillä. Ristiriitaisuuksista puhuttaessa Pellon ryhmä oli löytänyt pätkän ”Martti Luther ja muovipussi”, jota Ylitornion ryhmä ei ollut huomannut. Keskustelussa oli vähän taukoja, mutta muuten juttu kulki hyvin.

- Mielestäni kolmannen ryhmän keskustelu oli vähän katkeilevaa, mutta heillä oli ihan hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä. Ryhmä kuunteli hyvin vastaukset ja kumpikin ryhmä yritti hyvin täydentää toistensa vastauksia. Ryhmä kertoi minusta hyvin mielipiteensä runosta ja he puhuivat teemoista ihan hyvin.

- Ensimmäinen ryhmä käsitteli Ismo Alangon runoa. Keskustelu oli aluksi hyvin tönkköä ja vastauksia ei oikein saatu. Kuitenkin keskustelun myötä keskustelu alkoi luistaa paremmin. Runo ei kuulemma herättänyt hirvesti ajatuksia. Hiljaisuutta olisi voinut täyttää vaikka kysymällä kysymyksen tai kertomalla itse oman mielipiteen. Teollistuminen näkyi runossa tietyssä kohtaa jossa puhuttiin oljista ja parketista.

- Keskustelut menivät mielestäni ihan hyvin. Analysoinnissa pitää kiinnittää huomiota myös pieniinkin yksityiskohtiin. Kaikilla ryhmillä oli hyviä kysymyksiä ja hyvin perusteluita vastauksia. Kaikki runot olivat analysoitu mielestäni hyvin lukuun ottamatta pieniä unohduksia yksityiskohdista.

Toisen keskustelun aiheena oli Eeva-Liisa Mannerin runo Metsän hiljaisuuteen.

- Ryhmällä keskustelu lähti hyvin ja sujuikin hyvin. Heillä tuli hyviä keskusteluja aiheista ja kaikki saivat mielipiteitänsä esille. Vastauksia ja kysymyksiä tuli hyvin ja niiden perustelut oli hyvät ja ne saatiin liitettyä tekstiinkin.

-Vastauksia kuunneltiin ja jatkokysymyksiä esitettiin hyvin. Keskustelu oli sujuvaa ja kysymyksiin osattiin vastata. Ryhmien mielestä runoa oli melko hankala tulkita. Teemaksi löydettiin identiteettikriisi. Molemmat ryhmät miettivät runoa luopumisen kannalta ja olivat löytäneet erilaisia tulkintatapoja. Runo oli ryhmien mielestä melko vapaamuotoinen. Runon puhujan mietteitä itsestää pohdittiin monelta kannalta.

- Keskustelut menivät aivan hyvin. Olisi pitänyt ehkä kiinnittää hieman enemmän huomiota pieniin asioihin ja miettiä enemmän sanojen merkitystä. Keskustelut menivät kuitenkin muuten ihan hyvin. Yksityiskohtia olisi pitänyt etsiä enemmän.

- Keskustelut menivät hyvin. Ääni oli ihan hyvä eikä suurempia vaikeuksia ilmennyt. Kysymykset olivat hyviä molemmin puolin, joihinkin vastaus ei välttämättä ollut yksiselitteinen. Runot oli analysoitu hyvin. 

- Toisella ryhmällä oli hyvien kysymysten ja vastausten lisäksi myös ehkä monipuolisin analysointi ja pellolaisetkin oli enemmän mukana tässä.

Viimeisen keskustelun aiheena oli Juice Leskisen Syksyn sävel (1975).

- Ryhmän keskustelu oli sujuvaa, eikä heillä tullut edes pitkiä hiljaisuuksia. He täydensivät hyvin toistensa vastauksia ja kertoivat myös oman mielipiteensä hyvin. Mielestäni kaikki tärkeät asiat tulivat esiin ryhmän keskustelussa ja kysymyksiäkin oli hyvin.

- Olen tyytyväinen keskustelun kulkuun ja kysymyksiin. Kysymyksiin tuli vastauksia ja keskustelu eteni. Vastaukset olisivat voineet olla vähän paremmin suunniteltuja mutta yleisesti ottaen ne olivat hyviä. 

- Keskustelu meni hyvin ja toisten vastauksia kuunneltiin. Mielipiteitä kerrottiin, mutta vastakysymykset osoittivat, että ne olivat molemmilla ryhmillä melko samantyylisiä. Runon teemoiksi todettiin kaipuu ja surumielinen rakkaus. Runon puhujasta kerrottiin, että hän on edelleen kiinni entisessä heilassaan ja runo on osoitettu hänen nykyiselle heilalleen. Molemmat ryhmät olivat kuulleet runon aiemmin lauluna ja pitivät siitä.

- Ryhmällä keskustelu kulki hyvin. Keskustelussa tuli hyvin kysymyksiä ja vastakysymyksiä. Asiat osattii liittää tekstiin hyvin ja perustelut vastauksiin oli hyviä. Keskustelussa mentiin myös runon syvällisiin puoliin. Kaikki saivat hyvin vastattua.

Kiitos tästä Skype-yhteistyöstä, Pellon lukion opiskelijat ja opettaja Terhi Hammare! 

Kuvat ja teksti Mirjami Hyttinen

Takaisin edelliselle sivulle