Tiedonhaku helppoa nykyään - vai onko sittenkään?

Julkaistu: 03.10.2017 klo 09.24

Onko tiedon löytäminen nykyään helppoa? Miten tietoa pitäisi arvioida? Tätä pohti esseessään Salla Kunnari.

Tiedonhaku helppoa nykyään - vai onko sittenkään?

Tietoa on nykyään kaikkialla. Digitalisaation myötä tietoon on entistä helpompi päästä käsiksi. Yhdellä klikkauksella tietoa voi tulla eteen lukematon määrä. Miten voisikaan ajatella, että tiedonhaku on vaikeaa? Tiedonhakuun liittyy loppujen lopuksi paljon huomioitavia seikkoja. Kun tietoa tarvitsee nopeasti, on yleensä ensimmäisenä jonkin sortin Wikipedia auki. Tiedon paikkansapitävyyttä ei tule aina välttämättä ajateltua. Tiedon lisääntyessä myös epätosi tieto lisääntyy. Miten sitten luotettavaa tietoa löytää, ja miten tiedon paikkansapitävyyttä arvioidaan?

Tietoa etsiessä internet saattaa tuntua kätevimmältä ja helpoimmalta reitiltä. Kuitenkin kun tekee esimerkiksi esitelmää, on tärkeää tarkistaa tieto. Kirjasto on yksi melko varma keino. Kirjoissa tieto on yleensä paikkansapitävää, koska kirjojen takana on yleensä aina asiantunteva henkilö. Kirjoittajan nimikin on aina tiedossa, toisin kuin internetissä. Siellä kuka tahansa voi kirjoittaa asioita, vaikkei asiasta mitään tietäisikään.

Ensimmäisenä tiedon löytäessään kannattaa tarkistaa kirjoittaja. Jos kirjoittajaa ei edes ole näkyvillä, on se suuri punainen lippu ja kertoo heti tiedon luotettavuudesta. Tässä tapauksessa kannattaa sivuuttaa tieto. Jos kirjoittaja on näkyvillä, se on hyvä merkki tai ainakin saattaa olla. Luotettavissa tietolähteissä kirjoittajan nimen vieressä on esimerkiksi sähköposti. Kannattaa siis katsoa myös, onko yhteystietoja näkyvillä ja voiko tekijään ottaa tarpeen tullen yhteyttä.

Tiedon ajankohtaisuus on myös tärkeä asia. Jokin tieto, jota on pitkään luultu todeksi, saatetaan todistaa myöhemmin vääräksi. Tieteen kehittyessä tietoa jatkuvasti päivitetään, kun saadaan selville uusia faktoja. Eli esimerkiksi vuonna 1998 kirjoitettu tieto saattoi olla silloin vielä voimassa eli paikkansapitävä, mutta ei välttämättä enää. Tiedon luotettavuuteen vaikuttaa siis suuresti myös, koska se on kirjoitettu.

Tekstin objektiivisuuskin on helposti havaittavissa. Millä tyylillä teksti on kirjoitettu? Kirjoittajan tausta ja ajatukset saattavat tulla hyvinkin selvästi läpi tekstistä. Esimerkiksi sanavalinnoilla kirjoittaja voi mukauttaa tekstiä myötäilemään omaa näkökulmaansa. Luotettava tieto pyrkii olemaan puolueetonta ja kertomaan asiat monesta suhteesta. Jos jokin tietty näkökulma paistaa tekstistä selvästi läpi, voi miettiä, onko siinä kerrottu vain kolikon toinen puoli.

Tiedon etsiminen arvovaltaisista lähteistä on helppo reitti luotettavampaan tietoon. Tiedonlähteen arvovaltaa eli taustaa voi tutkia. Luotettavampaa tietoa löytyy varmasti esimerkiksi valtion ylläpitämiltä sivustoilta kuin vaikkapa Suomi24- keskustelupalstalta. Arvovaltaisilla sivustoilla kirjoittajat ovat asiantuntevia ja tieto luotettavaa. Arvovaltaa voi tutkia silmäilemällä sivuston tekstejä ja selvittämällä sivustoa ylläpitävää tahoa.

Tekstin lopussa on yleensä merkattuna lähteet. Jos niitä ei ole näkyvillä, se ei ole luotettavan tiedon merkki. Jos ne kuitenkin ovat, kierros vain alkaa uudestaan, kun vielä ne tutkitaan. Lähteiden tarkistaminen on tärkeää. On mahdollista, etteivät merkatutkaan lähteet liity tekstiin millään tavalla, joten lähdesivuilla vieraileminen kannattaa. Näistä lähteistä voidaankin sitten arvioida niiden paikkansapitävyys. Omaa tekstiä kirjoittaessa on muistettava itsekin mainita käytetyt tiedon lähteet.

No miten nyt voisikaan ajatella, että tiedonhaku on helppoa? Se ei tunnukaan enää siltä. Tietoa on helppo löytää, koska sitä on niin paljon. Siitä luotettavan tiedon karsiminen on kuitenkin aivan oma prosessinsa. Löytäessään tietoa mainitsemani viisi asiaa kuitenkin auttavat paikkansapitävyyden arvioinnissa. Ulkoasu voi pettää.

                                                                                                                                                    Salla Kunnari

Takaisin edelliselle sivulle