Väittelyt Luxemburgin Suomi-koulun opiskelijoiden kanssa

Julkaistu: 15.11.2016 klo 20.57

Tuulahdus kansainvälisyyttä saatiin kakkosten äi4-kurssilla, kun ryhmät väittelivät ennalta sovituista aiheista kuvapuhelun välityksellä Luxemburgin Suomi-koulun opiskelijoiden kanssa 14.11. Lyhyet tutustumistapaamiset pidettiin 9.11.

Ryhmän opettaja Johanna Lampela kertoi kansainvälisen viestinnän eroista suomalaiseen nähden: small talkin avulla on aluksi tärkeä luoda yhteys viestin vastaanottajaan.

Keskiviikkona 9.11. ryhmät esittäytyivät lyhyesti toisilleen. Ylitorniolla oli lunta, kun taas Luxemburgissa vielä huomattavasti kesäisempää. Yhteisen ajan vähyyden vuoksi ryhmät eivät saaneet itse päättää keskustelun puolia, vaan opettajat määräsivät ne.

Maanantaina 14.11. olivat vuorossa väittelyt. Aiheita olivat alkoholin ostoikärajan nostaminen 20 ikävuoteen, pikkulasten totuttaminen älypuhelinten käyttöön, eutanasian salliminen, koululiikunnan vapaaehtoisuus sekä marihuanan laillistaminen. Väittelyiden jälkeen kummassakin päässä kirjoitettiin palaute siitä, mitä väitteleminen opetti.

Seuraavassa ylitorniolaisten nuorten ajatuksia väittelemisestä.

  • Keskustelut kaikissa ryhmissä oli hyviä ja aika kipakoita. Tämä oli oikeaa väittelyä. Kummallakin ryhmällä oli paljon hyviä argumentteja. Ryhmät alkoivat loppua kohden aina kuumentua. Hyvä kokemus.
  • Tämänpäiväisestä väittelystä opin ainakin sen, että jostain asiasta voi väitellä vaikkei ole siitä samaa mieltä. Perustelua kannattaa käyttää siten, että käyttää fakta- tai tunnepohjaista tietoa. Mielestäni keskustelunomaisuus oli jokaisessa väittelyssä ainakin jollain tapaa läsnä.
  • Opin, että miten voi vastata vaikeaan väitteeseen johon ei oikein osaa vastata. Kannattaa perustella aina niin että ajattelee asiaa monesta eri näkökulmasta ja pitää olla tietoa asiasta. Keskustelu onnistui hyvin kaikilta, vaikka välissä tuli vähän vaikeita väitteitä, mutta niistä selvittiin.
  • Opin tämän päivän väittelystä aika paljon. Ole rohkea ja uskalla puhua. Ei ole oikeita ja vääriä vastauksia. Opin myös kommentoimaan muiden kommentteja.
  • Kannattaa perustella vahvasti omaan mielipiteeseen nojautuen ja tutkittuun tietoon jos vain pystyy.

  • Opin tämänpäiväisestä väittelystä, että kaikki mitä sanoo, pitää pystyä perustelemaan. Perustelulle pitää yleensä olla joko tieteellinen perusta tai omakohtainen kokemus. Keskustelunomaisuus ei toteutunut kovin hyvin, sillä Luxemburgin väittelijät eivät aina perustelleet mielipiteitään, joten oli vaikea jatkaa keskustelua.

  • Opin että kannattaa perustella kaikki mitä sanoo. Kannattaa perustella oman kokemuksen tai jonkun faktatiedon perusteella. Keskustelunomaisuus ei toteutunu kovin hyvin sillä meijän vastaväittelijät ei perustellu kovin hyvin nii sitten oli vähän vaikea jatkaa siitä.

  • Opin väittelyistä että mielipiteellä pitää aina olla joku peruste. Väitettään voi perustella vaikka tilastotiedoilla, omalla kokemuksella tai tunneperustein. Mielestäni meidän eutanasiakeskustelu oli paras, koska molemmat ryhmät puolsi vakuuttavasti omaa kantaansa ja väittely oli myös keskustelunomainen, kun toisen väitteeseen osattiin väittää vastaan. Kaikki ryhmät onnistui kuitenkin tosi hyvin, vaikka meidän ryhmillä oli tosiaan "huonommat" puolet.

  • Opin, että sellaistakin väitettä, jota ei itse henkilökohtaisesti puolla, voi puolustaa. Pitää osata kuunnella hyvin toista puolta ja väitteitä voi esittää myös kärkkäästi. Perusteluiden kannattaa olla niin laajoja kuin yksityiskohtaisia ja on hyvä ottaa huomioon, miten toiset aikoo perustella omaa puoltaan. Keskustelunomaisuus toteutui minusta melko hyvin kaikissa väittelyssä, mutta sitä voisi myös parantaa, sillä monesti toisten väitettä ei oikeastaan kommentoitu vaan sanottiin jokin oma väite, joka oli aivan eri asiasta. Itse yritin ainakin aina kommentoida ensin toisen sanomista tai ainakin esittää väitteen, joka liittyi siihen.

  • Tänään väittelyissä mielestäni oli suurelta osin hyvää ja sujuvaa keskustelua. Tartuttiin toisten argumentteihin ja yritettiin kumota niitä omilla perusteluilla. Huomasin että asioita voi perustella monin eri tavoin vaikkei itse olisikaan samaa mieltä. Huomasin myös sen että on tärkeää että faktat ovat kunnossa ennen kun alkaa väittämään jotakin. Tunteeseen vetoaminen on aika vahva keino vaikuttaa väittelyssä.

  • Väitteet kannattaa perustella hyvin ja faktoihin pohjautuen, varsinkin jos väitellään sellaisista aiheista joista tänään keskusteltiin. Mielestäni eutanasia-keskustelu onnistui erinomaisesti, Juhana ja Emma perustelivat hienosti väitteet. Omassa ryhmässäni jouduin vähän itse puhumaan suurimman osan. Opin väittelystä että ponteva ääni on plussaa ja lisää uskottavuutta puhujalle ja tukee häntä väitteensä kanssa eikä sodi sitä vastaan. Keskustelunomaisuutta olisi voinut kaikissa ryhmissä olla enemmän.

  • Väittelyt olivat mielenkiintoisia, ja omia mielipiteitä tuotiin hyvin esille. Väitellessä huomasi, kuinka tärkeää perustelu oikeasti on. Se paitsi tukee omaa väitettä, myös helpottaa vastapuolta ymmärtämään toisen kannan ja vastaamaan siihen. Väittelyssä pitäisi myös osata joustaa. Jos oma väite kumotaan, ei välttämättä kannata alkaa inttää vastaan, vaan tehdä vastahyökkäys uudella argumentilla. Jumittumalla yhteen virkkeeseen keskustelu hyytyy ja tuloksena on juupas-eipäs -väittely.
  • Meidän puolellamme ainakin perustelujen hakeminen oli hyvää, ja jokainen mielipide perusteltiin ainakin jotenkin. Vastapuolella jotkut eivät perustelleet näkökulmaansa kunnolla, ja se sai hyvänkin ajatuksen vaikuttamaan vähäpätöiseltä. Erään ryhmän jäsenellä oli ihan hyviäkin pointteja, mutta ilman perustelua ne vaikuttivat turhilta. Kun kertoo, että eutanasia vie paljon rahaa, olisi hyvä kertoa miksi näin ja mihin se raha menee. Ilman perustelua argumentilta menee pohja.
  • Omia väitteitään voi perustella monin eri tavoin. Luultavasti vaikuttavin keinoista on nojautua kuuluisiin, tai vähemmän kuuluisiin tutkimuksiin, jotka on tehty tieteeseen perustuen. Tämän yhteydessä voi käyttää sanoja, jotka eivät ole niin yleisiä arkikielessä. Tämä jostain syystä vakuuttaa ihmisen perustelujen luotettavuudesta. Argumentoidessa väitteitään on hyvä turvautua tieteellisen tiedon lisäksi arkitietoon, mitä ihmisten on helppo ymmärtää. Sen rinnalle kannattaa lisätä tieteellistä tietoa, jotta ihmiset saavat mahdollisimman paljon informaatiota. Tehokkaita keinoja kuuntelijaan/lukijaan vaikuttaessa on myös tunteisiin tai järkeen vetoavat keinot. Myös omakohtainen kokemus saa ihmiset vaikuttumaan asiasta.
  • Opin sen, että kun tekee hyvää taustatyötä niin voi väitellä aivan hyvin vaikka mistä asiasta omasta mielipiteestä riippumatta. Perusteluissa kannattaa vedota sekä faktatietoon että tunteisiin. Aina kannattaa perustella väitteensä, sillä silloin osoittaa tietävänsä ja se tekee väitteestä vakuuttavamman. Mielestäni väittelyt menivät oikein hyvin, jokainen ryhmä osasi hyvin väitellä ja perustella väitteensä.
  • Väittelyissä on monia tapoja perustella ja asian voi ilmaista monella tapaa. Välissä nähtiin hyvin kärkkäitäkin perusteluja, joita ei kunnolla perusteltu tai oli vaikea heittää vastakommenttia. Väite kannattaa perustella niin, että siihen voi toinenkin vastata ja siten saadaan väittely aikaseksi. Mielestäni väittelyissä onnistui keskustelunomaisuus hyvin, sillä molemmat osapuolet saivat kommentoida asiaansa ja esittää mielipiteensä.
  • Opin, että asia kannattaa perustella hyvin ja valmistautua etsimällä oman väitteen argumentteja. Kaikkia asioita voi perustella, vaikka joissakin tilanteissa se voi olla vaikeaa. Varsinkin, jos itse ei ole samaa mieltä. Myös teknologiassa voi joskus olla hämminkiä.
  • Väittelyssä oman argumenttinsa voi perustella monin tavoin, esim. muiden maiden esimerkillä tai joillain tilastollisilla tiedoilla. Oma väite pitää kuitenkin aina perustella jotenkin. Minusta usein sanottiin samalla kertaa liikaa väitteitä, koska silloin ei pystynyt vastaamaan niihin kaikkiin. Keskustelunomaisuus onnistui mielestäni hyvin ja kommentointia oli molempiin suuntiin.
  • Opin siis, että turhan montaa asiaa ei välttämättä kannata sanoa, yhtä aikaa. Silloin keskustelunomaisuuskin luonnistuu paremmin, kun toisellekin antaa puheenvuoron. Oma väite pitää aina perustella ja kerätä tietoa mahdollisimman paljon etukäteen.
  • Tämänpäiväisissä väittelyissä joissakin oli jotain, mitä ei välttämättä tiennyt. Marihuana-aiheesta opin sen, että se on laillinen joissakin maissa.
  • Väitteitä kannattaa perustella omilla vastaväitteillä ja jos tulee jotakin mieleen, niin sanoa sekin perusteluksi.
  • Mielestäni kaikki keskustelut menivät ihan hyvin, mutta toisella ryhmällä ehkä parhaiten. Keskustelut kulkivat hyvin vähän oli alussa sitä, että miten aloittaa yms. Jotkin keskustelut olivat lyhyempiä, koska aika alkoi loppua.

  • Tärkeintä, mitä huomasin väittelyistä oli se, että perusteleminen ja reagoiminen väitteisiin on tärkeää. Perustella voi mm. tieteellisten tutkimusten avulla tai vaikkapa omaan kokemukseen vedoten. On paljon vakuuttavampaa ja uskottavampaa, kun asialle on jokin perustelu, eikä pelkästään vain väite. Keskustelunomaisuus onnistui myös mielestäni hyvin kaikissa väittelyissä. Ryhmäläiset vastasivat ja reagoivat hyvin esitettyihin väitteisiin ja perusteluihin. Eri aiheista löytyi hyviä näkökulmia, ja mielestäni ylitorniolaisten ryhmät löysivät napakoita perusteluja väitteilleen.
  • Väittelyssä nojaudutaan faktatietoon. Mitä monipuolisemmin on miettinyt asiaa ja valmistautunut toisen vastaväitteisiin, sitä vahvemmilla väittelijä on. Perusteluita on hyvä linkittää tilastoihin ja tutkimuksiin ja väittelyn aihetta (esim. lakeja) voi verrata muiden maiden toimintaan.
  • Kannattee selvittää faktat hyvin ennen väittelyä. Perusteet tulee kertoa hyvin ja selkeästi. Keskustelu sujui ihan kivasti, vähän jännitti.

Kiitos yhteistyöstä Johannalle ja Luxemburgin Suomi-koulun opiskelijoille!
Haastattelut toteutettiin osana lukion kansainvälistymishanketta #GlobE.

Kuvat ja teksti Mirjami Hyttinen

Takaisin edelliselle sivulle