Etäryhmäkeskusteluja runoista Pellon ykkösten kanssa
Julkaistu: 25.04.2020 klo 20.37
ÄI3-kurssilla käsitellään muun muassa runoja. Pe 24. huhtikuuta ykköset keskustelivat neljässä ryhmässä samanaikaisesti zoomissa runoista.
Tunnin aluksi kaikki saapuivat zoom-luokkaan, josta heidät jaettiin neljään ryhmään. Joka ryhmässä piti olla sekä ylitorniolaisia että pellolaisia opiskelijoita; poissaolojen ja nettiongelmien vuoksi yhdessä ryhmässä keskusteli vain ylitorniolaisia.
Opiskelijat ovat etukäteen eritelleet ja tulkinneet runoaan. Ohjeisiin kuului se, että jokainen ryhmä tuottaa keskustelustaan pienen runoesittelyn ja kuvauksen omasta keskustelustaan. Alla ryhmien tuotokset.
Analysoitavat runot olivat Irene Vellan "Oli maaliskuun 11.päivä vuonna 2020", Uuno Kailaksen "Hyttynen ja muurahainen", Kaarlo Sarkian "Kyttyräselkä" sekä Hassan Blasimin "Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa".
Korona-ajan runo Italiasta
Irene Vellan runo "Oli maaliskuun 11.päivä vuonna 2020" oli ajankohtainen ja vapaamuotoinen, siinä oli jonkin verran toistoa. Kielikuvia on, että ihmiset keskeyttivät elämän mutta luonto jatkoi. Toiset keskeytti ja toiset jatkoi. Teema on ajankohtainen, koska kertoo meneillä olevasta asiasta eli koronasta. Tarina oli kerrottu italialaisen näkökulmasta.
Runo on kuvaileva. Runo ei pidä kronologisesti paikkaansa, koska tauti ei ole loppumassa. Runossa väitetään, että hätätila olisi loppumassa jo 11. maaliskuuta vaikka näin ei ole. Voi olla, että runon kirjoittaja kirjoitti runon siitä näkökulmasta, että milloin olisi toivonut taudin loppuvan.
Vaikka päivämäärä ei pidä runossa paikkaansa, niin voi olla, että kirjoittaja on halunnut kuvata sitä onnen tunnetta, kun virus menee vihdoin ohi ja ihmiset pääsee jatkamaan tavallista elämää.
Ylitorniolta Inka, Laura, Antti, Pellosta Amanda, Arttu, Leevi
Opiskelijoiden keskustellessa zoom-huoneissa opettajat jäivät aluksi pääluokkaan auttamaan verkko-ongelmien kanssa taistelevia opiskelijoita. Myöhemmin opettajat kävivät eri ryhmäkeskusteluissa.
Uuno Kailaksen Hyttynen ja muurahainen
Uuno Kailaksen runossa Hyttynen ja muurahainen eläimet voivat edustaa jotain ihmistyyppiä, esim. laiskaa ja ahkeraa. Hyttynen ja muurahainen ovat erilaisia luonteiltaan ja asenteiltaan. Työ kantaa aina hedelmää.
Runo Hyttynen ja muurahainen kertoo kahdesta erilaisesta elämäntavasta. Hyttynen on suhtautunut kaikkeen todella epäilevästi ja välinpitämättömästi, kun taas muurahainen teki itselleen talveksi pesän. Hyttynen sai opetuksen ja kuoli, koska ei ollut valmistautunut talveen ollenkaan vaan naureskellut muurahaiselle hänen pesäjärjestelyitään. Teema on mielestämme tarinan opetus eli hyttysen kohtalo, runon loppu, on synkkä. Siinä on selkeät rytmitykset ja säkeistöjä.
Puhelu sujui hyvin, vaikka jouduimmekin sen toteuttamaan keskenään. Se oli harmillista, sillä ei ollut toista keskustelun osapuolta. Pidimme runon sisällöstä ja sisältö on hyvä kaikenikäisille. Runo oli opettavainen ja pisti pohtimaan.
Arttu, Senni, Nea J, Olivia
Tämä ryhmä keskusteli Kaarlo Sarkian runosta Kyttyräselkä.
Runo Kyttyräselkä
Kaarlo Sarkian runo Kyttyräselkä kertoo masennuksesta, huolien kantamisesta ja erilaisuudesta. Lopussa todetaan, että kaikilla on ongelmia, vaikka niitä ei päällepäin huomaisikaan. Runon henkilö tuntee olevansa yksinäinen.
Runossa toistetaan sanaa kyttyräselkä. Kyttyräselkä on symbolinen ilmaisu taakalle, jota jokainen kantaa niinkuin kamelikin kantaa kyttyrää. Runossa on käytetty muitakin erilaisia metaforia. Runo on mitallinen ja siinä on loppusointuja.
Keskustelu meni hyvin. Saimme toisiltamme eri näkökulmia runoon. Kaikki puhuivat ja saivat sanoa oman mielipiteen. Kommentoimme toisten sanomisia, ja keskustelu eteni tauoitta.
Ukko Tuomas, Milla Miikki, Johanna Juvani, Eetu Piippola, Juho Orajärvi, Aada Saarenkangas
Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa
Kirjoittanut: Hassan Blasim
Suomentanut: J.K Ihalainen
Runo kertoo pakolaisesta, joka lähtee huonoja oloja karkuun Eurooppaan. Olot eivät kuitenkaan varsinaisesti parane, ja runon sinä kohtaa uusia ongelmia. Kertojaa ei tunneta, mutta eurooppalaisia auttajia kohtaan tunnetaan katkeruutta. Tunnelma runossa on ahdistunut.
Kertoja ottaa raskaasti kantaa länsimaalaiseen yhteiskuntaan, jota monesti pidetään ideaalina. Runossa pakolaiset kuvataan hyvinä ja rauhantahtoisina ja eurooppalaisia kuvataan lähinnä huonossa valossa. Runossa on alluusioita (esim. viittaus paratiisiin), symboliikkaa (esim. 1 henkilö edustaa ihmisryhmää) ja personifikaatiota. Runossa viitataan muiden syyllisyyteen, pakolaisen ahdinkoon. Runossa toistuukin sana ”He....”.
Runo pyrkii olemaan etupäässä kantaaottava ennemmin kuin runollisesti sievä. Tämä heijastuu myös siinä, että runon nimi ja sisältö ovat ristiriidassa. Runon ulkoasu on hieman hankala, sillä kaikki on kirjoitettu yhteen kappaleeseen. Itse päädyimme siihen, että runon kuvaus on ylidramatisoitua, mutta totuuttakin siinä on.
Keskustelu meni melko hyvin. Pellolaiset olivat selvästi perehtyneet runoon, joten keskusteleminen oli sujuvaa. Jotkut ryhmästämme olivat kuitenkin melkoisen hiljaisia. No, siitä huolimatta keskustelu meni hyvin ja saimme käytyä runon läpi.
Santeri, Nea K, Anna, Helmi, Saku, Nikolas