eTwinning-konferenssi Varsovassa: EU on paljon muutakin kuin taloutta
Julkaistu: 29.10.2018 klo 09.51
Neljä opettajaa Tornionlaaksosta oli mukana yli 600 hengen eTwinning-konferenssissa Varsovassa 25. - 27.10. Konferenssi oli Opetushallituksen palkinto kansallisessa eTwinning-kilpailussa menestymisestä. Putaan koululta Torniosta mukana olivat opettajat Annamari Kurki ja Hannele Kiviaho projektistaan “Our Forest – Our Future” sekä Ylitornion yhteiskoulun lukiosta rehtori Sari Lantto ja lehtori Mirjami Hyttinen projektistaan "Epics in Europe".
Suomalaisia konferenssin osanottajia
Täysikuu katsoo meitä lentokoneen ikkunasta. Aivot kaikuvat keskusteluja ja ajatuksia kuluneista päivistä. Yli 600 opetusalan ihmisen eTwinning-konferenssi historiaa henkivässä Varsovassa on ollut kiinnostava ja innostava.
Täällä on puhuttu kulttuuripääomasta ja siitä, miten menneisyys kohtaa tulevaisuuden. Kulttuuriperintöön kuuluu sekä aineellinen että aineeton puoli. Se on sisältää monia kerroksia, on osa identiteettiämme. EU ja Eurooppa on paljon muutakin kuin talous ja bisnes. Se on silta menneen ja tulevan välillä. Kehityksen avain rauhan tiellä.
eTwinning, eurooppalainen koulujen ja opettajien yhteistyöverkosto on avautunut näiden päivien aikana aivan uudella tavalla: yli 600 000 opettajaa 44 maasta, 78 000 projektia ja 190 000 koulua Euroopasta ja kumppanuusalueilta. Järjestelmä vastaa koulutuksen kehityshaasteisiin ja toimii innovaatiolaboratoriona. Suomessa eTwinning ei ole yhtä tunnettua kuin Euroopassa. ETwinning-kouluja on Euroopassa 1212, ja niistä Suomessa neljä. Ylitornion yhteiskoulun lukio on yksi tähän joukkoon päässeistä.
Kansainvälisiä kokemuksia myös syrjäseuduille
Eurooppalaisella yhteistyöverkostolla on suuri merkitys erityisesti syrjäseutujen kouluille ja opiskelijoille, sillä se mahdollistaa syrjäisilläkin seuduilla sijaitsevien koulujen oppimisympäristön laajentamisen. Verkostoitumisen ja digitalisaation myötä kansainväliset kontaktit ja kokemukset ovat kaikkien saatavilla, ja hankkeet mahdollistavat myös erityisosaamisen jakamisen.
eTwinning-toiminta kehittää opiskelijoiden kielitaitoa ja rohkeutta kommunikoida vieraiden ihmisten kanssa. Yhteisiä keskustelunaiheita on helppo löytää, sillä nuoret ovat nuoria asuinpaikasta, kulttuuritaustasta ja äidinkielestä riippumatta.
Vaikka kokoontumisessa oli paljon ihmisiä, ohjelma oli tehty vaihtelevaksi ja kohtaamisia mahdollistavaksi. Alussa ja lopussa oli yhteisiä kokoontumisia, konferenssin keskiosaan mahtui työpajoja, joista yhdessä kerroimme omasta projektistamme Epics in Europe. Esityksemme meni luultavasti aivan hyvin, vaikka diojen vaihtimesta taisikin patteri loppuakin strategisella hetkellä. Samassa pajassa kuulimme yhdeksän muuta mielenkiintoista tarinaa yhteistyöstä, luovuudesta ja teknologian käytöstä opetuksessa.
Eurooppalaisia opetusministeriöitä edustava konsortion (European Schoolnet) pääjohtaja Marc Durandon lauantainen puheenvuoro innovatiivisuuden merkityksestä koulutuksessa oli vakuuttava ja sisällöltään meille erittäin tuttua kuultavaa. Hän korosti digitaalisten taitojen hallinnan välttämättömyyttä ja sitä, kuinka koulutusjärjestelmien on vastattava muutostarpeeseen kehittämällä mm. jaettua johtajuutta, joustavia oppimisympäristöjä ja opettajien täydennyskoulutusta. Koulujen työvälineitä, pedagogiikkaa ja arviointia on kehitettävä vastaamaan yhteiskunnan digitaalista toimintatapaa. Viime vuosina tehdyt muutokset lukiomme oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin saivat näin vahvistusta koko Euroopan laajuiselta tasolta.
Konferenssin lopussa kokoonnuttiin taas yhteen kuuntelemaan keskustelua kulttuuriperinnöstä. Suomalaiset olivat hyvin esillä konferenssissa, sillä kulttuuriperintöä pohtivaan paneeliin osallistui osallistujaryhmäämme kuulunut Kati Nurmi, joka veti myös yhden työpajoista Elävää eurooppalaista kulttuuriperinnettä. Päivien loppusanat piti suomalainen Tapio Säävälä EU-komissiosta. Hän puhui siitä, miten tärkeää työtä eTwinning-verkostossa tehdään.
Eväitä työpajoista
-Osallistuin Truth or Nonsense? -pajan lisäksi kahteen muuhun pajaan, Sari Lantto kertoo. Twitteristä tutuksi tullut isobritannialainen kieltenopettaja Joe Dale esitteli omassa pajassaan digitaalisia työvälineitä ja sovelluksia, joita voi hyödyntää eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Workshopissa esitellyt työskentelytavat olivat pääosin tuttuja, mutta esimerkiksi Mentimeter-ohjelman monipuolisuus oli positiivinen yllätys. Sitä tulen varmasti käyttämään omilla oppitunneillani.
-Erittäin hyvä uusi tuttavuus oli Photos for Schools-verkkosivusto, toteaa Sari Lantto. Kun opiskelija lataa drag and drop-toiminnolla verkkosivustolta kuvan esitykseensä, kuvaan lisätään automaattisesti tieto käyttöoikeudesta ja lähteestä. Lauantaisessa pajassa harjoiteltiin Googlen karttojen hyödyntämistä oman alueen esittelyssä yhteistyökumppaneille. Karttaan voi lisätä useita eri tasoja: yhdellä tasolla voi esitellä vaikkapa alueen luontoa ja ympäristöä, toisella julkkiksia tai nähtävyyksiä. Tasoja piilottamalla yhteen karttaan saa mahtumaan paljon tietoa.
-Marie Stracenskan työpaja Truth or nonsense? antoi mainioita eväitä siihen, miten opiskelijoiden kanssa kannattaa käsitellä valeuutisia, kertoo Mirjami Hyttinen. Uutisten alkuperän selvittäminen on melkoista salapoliisityötä, johon kannattaa opiskelijoita ohjata. Kulttuuriperinnön säilyttämistä käsitellyt työpaja oli viihteellinen ja leikkimielinen tilaisuus, jossa vaihdoimme osoitteita muun muassa tanskalaisen uskonnonopettajan kanssa. Opin myös solmimaan kravatin ja faktoja solmion historiasta. Pajassamme oli erilaisia ryhmätehtäviä.
Tohtori Rafal Mazurin runoutta käsittelevässä työpajassa sai hienoja ideoita siitä, miten runoja, laulujen sanoituksia ja kuvia voi hyödyntää uusien tekstien luomisessa ryhmissä. Kulttuuriperintö ei ole vain jotain valmista, vaan aina myös uuden pohjana ja muunneltavissa kaiken aikaa. Yhteistoiminnallisissa hetkissä tutustui muihin ryhmän jäseniin.
George Giotopoulos näytti esityksessään havainnollisesti, miten taidetta voidaan hyödyntää kriittisen ajattelun vahvistamisessa ja rasismin kitkemisessä.
Historia eläväksi
Puolan parlamentissa lainsäädännössä työskentelevä Jakub Bennewicz esitteli Mirjamille Varsovaa ja sen historiaa perjantai-iltana. Kaupungilla on varsin surullinen historia. Esimerkiksi lapsisotilasta esittävä patsas kertoi vuonna 1944 tapahtuneesta puolalaisten kansannoususta, joka päättyi verisesti. Puolalaiset ovat hartaita katolisia: kirkot olivat avoinna hiljentymista varten.
Mieleen jäi myös käynti suomalaisen Mahlamäen suunnittelemassa juutalaismuseossa. Näyttely pani eläytymään juutalaisten kohtaloihin ja teki hiljaiseksi. Puolalainen menneisyys ja nykyhetki sykki ympärillämme.
Olemme kiitollisia Opetushallituksen eTwinning-tiimille tämän matkan mahdollistamisesta. Yrjö Hyötyniemi ja Riikka Aminoff luotsasivat osanottajaryhmäämme taitavasti ja antoivat hyvän esimerkin siitä, miten verkostoitumista käytännössä tehdään. Matka antoi uusia sytykkeitä tehdä kansainvälistä yhteistyötä.
Sari Lantto, Mirjami Hyttinen
Kuvat Mirjami Hyttinen