Globalisaatio - syy sotiin vai tie rauhaan?
Julkaistu: 03.10.2017 klo 08.36
Ykköset kirjoittivat päättöviikolla mainioita esseitä. Eino Harjuvaara pohdiskeli omassa esseessään globalisaatiota.
Globalisaatio — syy sotiin vai tie rauhaan?
Nykyaikana maailma alkaa olla yhä enemmän yhtenäinen ja ihmiset eri puolilta maailmaa voivat tutustua toisiinsa helpommin kuin koskaan. Maapalloistuminen on ilmiö, jota myös globalisaatioksi kutsutaan. Se tarkoittaa karkeasti sanottuna maapallon ”pienentymistä”, jolloin kaukaisimpiinkin paikkoihin on suhteellisen nopea päästä, tai matkustaminen ei ole tarpeellista. Esimerkiksi lähes minne tahansa maailmassa voi lentokenttäkaupungista päästä parin vuorokauden sisällä. Se myös tarkoittaa valtioiden riippuvuutta toisiinsa nähden raaka-aineiden, teollisuuden tai jonkun muun painavan syyn vuoksi. Kaikki tämä näyttää rauhaa edistävältä, mutta kun kaivaa pintaa syvemmälle, voi löytää jotain aivan muuta.
Globalisaatio on herättänyt ajatuksia sulkeutumisesta ja omavaraisuudesta. Nykyään jo monissa maissa on puolueita, joiden puolueohjelmaankin on kirjattu tavoitteeksi estää riippuvuutta toisista maista. Esimerkiksi monet Euroopan Unionin jäsenmaat ovat saaneet huomata EU:n herättäneen vastustusta, koska jopa suuret massat tuntevat kansallisen identiteetin tai itsenäisyyden olevan uhattuna valtion ollessa riippuvainen ylemmästä tahosta tai muista valtioista. Kun tällainen riippuvuutta vastustava puolue pääsee valtaan, saattaa se pyrkiä varastamaan raaka-aineita sodilla naapurimaitaan vastaan, koska ei halua käydä kauppaa.
Kuitenkin on ymmärrettävä, että globalisaatiota vastustavat ovat yleensä matalasti koulutettuja, jolloin ymmärrys yhteiskunnasta ei ole asian tulkintaan vaadittavalla tasolla. On tietenkin aina korkeasti koulutettuja populisteja, jotka tietävät mitä tekevät ja tarkoituksella hankkivat valtaa hyväsikäyttämällä matalasti koulutettujen tyhmyyttä ja luovat näin mielipiteitä massoille oman mielensä mukaan.
Monen ääriliikkeen ajamat asiat, kuten maahanmuuttovastaisuus tai taloudellinen itsenäisyys ovat pohjimmiltaan globalisaation vastustamista tavalla tai toisella. Maahanmuuttoa vastustavat eivät halua periaatteen vuoksi omaan maahansa maahanmuuttajia, jotka kylläkin toisivat lisää tuoretta työvoimaa. Taloudellista itsenäisyyttä kannattavat pyrkivät maailmankaupan vähentämiseen, joka on globalisaation peruspilareita.
Sota kalliimpaa kuin kaupanteko
Elämme kuitenkin ihmiskunnan historian rauhallisinta aikaa, ja monessa tapauksessa sota tulee kalliimmaksi kuin kaupanteko. Kalliit ja veriset sodat ovat pakottaneet ihmiskunnan ymmärtämään ihmisten olevan arvokkaampia elävinä, kuin kuolleina. On kaikkien puolesta paljon helpompi elää rauhassa kuin sodassa. Globalisaatio on edistänyt rauhaa jo pitkään ja toivottavasti tulee jatkossa edistämään edelleen. Se on kuitenkin antanut populisteille jälleen sauman vedota suuriin ihmismassoihin ja näin epävakauttanut maailmaa. Vaarallisimpia populistit ovat maissa, joissa on joko epäreilu vaalijärjestelmä, jossa vähemmistö voi saada vaaleissa enemmistön, ja maissa, joissa koulutustaso on ylipäätään matalampi. Jos nämä tekijät yhdistetään suureen sotilasmahtiin tai jopa ydinasevaltaan, voivat seuraukset olla katastrofaaliset.
Suomi on hyvässä asemassa kansaa ajatellen tässä suhteessa. Suomessa on korkea koulutustaso ja vaalijärjestelmä on tasapuolinen. Suomi on kuitenkin kokoonsa nähden merkittävä peluri maailmanpolitiikassa. Suomella on pitkä rantaviiva Itämerellä, joka on tällä hetkellä maailmanpolitiikan polttopisteenä, sekä noin 1500 kilometriä rajaa maailman suurimman ydinasevallan, Venäjän, kanssa. Suomen on pidettävä kiinni nykyisestä rauhanomaisesta tilanteestaan ja valistuneesta äänestyskäyttäytymisestä.
Globalisaatio herättää siis monenlaisia mielipiteitä ihmisissä, mutta koulutustason noustessa myös globalisaatio vahvistuu ihmisten ymmärtäessä paremmin yhteiskunnan toimintaa. Ääriliikkeiden tarkoitusperät voidaan monesti jäljittää globalisaatioon. onko tämä kaikki ääriliikkeiden riskin arvoista vai pitäisikö luopua globalisaatiosta ja antaa valtioiden huolehtia omista asioistaan? Maailma on täynnä kysymyksiä, ja monet niistä ovat mielipiteitä ilman oikeaa vastausta.
Eino Harjuvaara
