Päättöviikon satoa: Ajatuksia lukemisesta ja lukutaidosta
Julkaistu: 04.10.2019 klo 14.33
Äidinkielen 1-kurssin kokeessa ykköset kirjoittivat aineistojen pohjalta ajatuksiaan lukemisesta ja sen merkityksestä. Tässä kolme aineistopohjaista tekstiä.
Jos en osaisi lukea...
Mitä tekisin ilman lukutaitoa? Mihin lukutaitoa tarvitaan? Lukutaito on niin suuri osa ihmisen arkista elämää, että sitä ei tule edes ajateltua, kuinka paljon lukutaito vaikuttaa elämässä joka päivä. Aamulla kun herään, katson paljonko kello on ja luen puhelimeeni tulleet ilmoitukset. Heti herätessäni tarvitsen lukutaitoa. Taito lukea on tuo ihmiselle myös monia hyötyjä.
Lukemista ja kirjoittamista aletaan opettelemaan jo viimeistään ensimmäisellä luokalla peruskoulussa. Moni on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan myös kotona jo aiemmin. Oppiminen lähtee ehkä vanhemmista ja siitä, kokevatko he lapsensa lukutaidon tärkeäksi vielä viisivuotiaana. Itse muistan ennen koulun alkua osanneeni kirjoittaa sanat äiti, isi ja Matias. Kuitenkaan en osannut lukea. Luku- ja kirjoitustaidon taitaminen alkaa aakkosten opettelulla. Kirjoittaminenhan olisi mahdotonta ilman kirjaimia. Muistan, kun oma pikkuveljeni ei osannut vielä lukea kaikkea itse. Hänelle täytyi aina apuna lukea jokin lyhyt lause tai sana, jonka hän tahtoi ymmärtää. Kun hän aloitti koulun, tuntui aivan hullulta, kun hän itse osasi lukea.
Nykyään lapsilla on iPadeja, älypuhelimia, pelikonsoleita ja kaikenlaista teknologiaa. Minusta tuntuu, että se on mahdollistanut monelle lapselle lukutaidon oppimisen yhä aikaisemmin. Sama pätee kielitaitoon. Peleissä monesti löytää englanninkielisiä sanoja ja lauseita. Olen huomannut tämänkin pikkuveljeni ansioista. Kun itse olin pieni, ei minulla ollut mitään älypuhelinta tai iPadia. Ei meidän perheessä kenelläkään ollut. Vasta vuoden 2011 jälkeen meillekin alkoi ilmestyä uudempaa teknologiaa. Veljeni on syntynyt vuonna 2007, joten hän oli vielä pieni silloin. Peleistä hän oppi joitakin sanoja, ja osasi hän kirjoittaa muutaman sanankin puhelimella.
Jos en osaisi lukea, en osaisi myöskään kirjoittaa. Minulle kirjoitustaito on tärkeää. Olen paljon yhteydessä ystäviini ja sukulaisiini puhelimen kautta. En yleensä soita heille, vaan keskustelemme viesteillä. Selailen myös paljon sosiaalista mediaa ja ulkomaiden trendejä ja uutisia. Ilman lukutaitoa en sitten osaisi sanoa, mitä maailmalla tapahtuu. Koulunkäynti olisi nykypäivänä mahdotonta ilman lukutaitoa. Joka päivä koulussa täytyy kirjoittaa ja lukea. Lukeminen ja kirjoittaminen näkyy kaikessa, mitä ympärillämme on. Yhteiskunta ei pyörisi ilman, että joku olisi kirjoittanut Suomen lakeja ylös tai että emme saisi tietää uutisista, mitä ympäri kotimaatamme on tapahtunut.
Mitä tekisin, jos haluaisin saada töitä ja työnantaja pyytäisi minua kirjoittamaan työhakemuksen enkä osaisi lukea tai kirjoittaa? En usko saavani töitä ilman lukutaitoa. Olisin tästä maailmasta täysin pihalla ilman taitoa lukea. Siksi olenkin onnellinen, että minut on opetettu Suomen hienossa koulutusjärjestelmässä lukemaan. Monissa maissa, etenkin kehitysmaissa, lapset joutuvat töihin heti ollessaan tarpeeksi vanhoja. He eivät pääse kouluun eivätkä saa lukutaitoa ehkä jopa koskaan. Tämä voi vaikuttaa lasten tulevaisuuteen esimerkiksi työnsaannissa. Maailma muuttuu ja voi olla, että lukutaidottomat lapset saattaisivatkin päästä tulevaisuudessa töihin muualle kun vain perheensä maatilalle, mutta lukutaidottomuus voi olla esteenä.
Itse lukemisella on paljon eri hyötyjä ihmiselle. Valokeila päivän lehdessä kerrottiin 4.6.2017 syitä, miksi lukeminen kannattaa ja mitä hyötyä siinä on. Lukeminen vahvistaa sosiaalisia suhteita, sillä se kasvattaa sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä sekä kehittää sanavarastoa. Lukemisen on tutkittu olevan tehokas tapa vähentää stressiä. Lukemisen aikana syke alkaa laskea jo kuudessa minuutissa. Sen rentouttava vaikutus voi myös edesauttaa unta. Itse olen huomannut tämän, että lukemisen jälkeen tulee rentoutunut olo. Jutussa myös kerrottiin, että lukeminen vaikuttaa muistiin ja sen säilymiseen ikääntyessä. Erityisesti lapsilla on havaittu tarinoiden lukemisen parantavan myös keskittymiskykyä. Artikkeliin liitetyssä videossa kerrotaan lukemisen ehkäisevän syrjäytymistä, auttavan kaikessa oppimisessa sekä pidentävän eliniänodotetta kahdella vuodella.
Lukemisen ja kirjoittamisen taito on tärkeää kaikessa mitä teemme. Harvoin tulee ajateltua, kuinka tärkeää lukutaito oikeasti on ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Onneksi Suomessa asiat ovat niin hyvin, että jokainen lapsi saa oppia lukutaidon. Kaikkia asioita ei saa aina ottaa itsestäänselvyytenä, vaan pienistäkin arkisista asioista, esimerkiksi lukutaidosta, kannattaa olla kiitollinen.
Milla Miikki
Lukeminen mukana digitaalisessa kehityksessä
Tilastot kertovat karua kieltä. Lukeminen Suomessa on vähentynyt, etenkin lasten ja nuorten lukeminen. Löydämme tähän varmasti useita syitä. Helsingin Sanomien 14.9.2018 julkaistussa kolumnissa digitalisaatiota pidetään yhtenä tekijänä lasten lukutaidon heikkenemiseen ja lukuinnon hiipumiseen. Jutussa Juha Itkonen ja Sanni Grahn-Laasonen pohtivat digitalisaation vaikutuksia lukutaitoon. ”Digitalisaatio ja älypuhelimet ovat muuttaneet lyhyessä ajassa koko kulttuurisen maiseman ja panneet ihmisten ajankäytön uusiksi.” Lapset viettävät yhä enemmän aikaa tietotekniikan ympärillä, ja lukeminen on jäänyt vähemmälle. Tekstin mukaan nykyajan lapset syntyvät suoraan maailman, jossa tietotekniikka on suuressa osassa kaikenlaista elämää. Heidän elämässään on myös kaikenlaisia muita ärsykkeitä sekä ajan ja keskittymisen löytäminen arjessa voi olla vaikeaa. Heitä siis emme voi tästä syyttää. Katse kääntyy vanhempiin. Kaikki lähtee vanhempien kasvatuksesta, mutta itse en sysäisi ihan kaikkea vastuuta vanhemmille. Lasten ja nuorten pitäisi oppia koulussa lukemisen malli. Koulussa lapsille tulisi tarjota mahdollisuus lukea ja innostua siitä.
Yllä mainitussa Helsingin Sanomissa ilmestyneessä tekstissä kerrotaan myös, että lapset kokevat lukemisen olevan yksinäistä ja epäsosiaalista tekemistä. Miten saisimme lapset houkuteltua taas lukemisen pariin? Kaikille tulisi löytää sopiva tapa harjoittaa lukemista. Toiset pitävät pitkien romaanien lukemisesta, kun toisten mielipuuhaa on sanomalehtien lukeminen. Kaikki lukeminen on kehittävää ja hyödyllistä. Ja kaikille aivan varmasti löytyy mieluinen tapa lukea, onhan meillä täällä Suomessa erittäin paljon kirjoja ja kirjailijoita löytyy joka lähtöön.
Mitä hyötyä siitä lukemisesta sitten on? 4.6.2017 julkaistussa Valokeila Päivän Lehdessä oli artikkeli, jossa kerrottiin 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa. Lukeminen kehittää empatiakykyä ja kasvattaa sanavarastoa. Se vähentää stressiä, ja rentouttava vaikutus voi edesauttaa unta. Muisti kehittyy, kun lukee, ja näin hidastetaan ikääntymisen haittoja. Tämän takia myös aikuisten ja vanhempien ihmisten on hyvä harrastaa lukemista. Lukeminen parantaa keskittymiskykyä ja näkyy myös koulumenestyksessä. Monet tutkimukset ovat kertoneet, että nuoret, jotka lukevat koulun lisäksi myös vapaa-ajalla, menestyvät koulussa paremmin. Monet näistä asioista kävivät myös ilmi Yle Areenassa 12.8.2019 julkaistussa haastattelussa, jossa Mikael Jungner ja Ronja Salmi yhdessä haastattelijan kanssa keskustelivat lukemisen kannattavuudesta ja sen hyvistä puolista.
Pitäisikö kirjan aina olla kovakantinen 500-sivuinen romaani? Ei todellakaan. Edellisessä kappaleessa mainitsemassani haastattelussa keskusteltiin, miten lukutaitoa voisi kehittää. Lukutaidon kehittäminen ei vaadi sitä, että pitäisi lukea paljon pitkiä kovakantisia kirjoja. Äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan kovasti viime aikoina. Myös ne ovat eräänlaista lukemista kuuntelun kautta. Puhelimilta, tableteilta tai ipadeilta luettavat E-kirjat ovat aivan samanlaista lukemista, kuin jos lukisi saman kirjan fyysisessä muodossa. Haastattelussa viitattiin myös sanomalehtiin, joista voi lukea ja oppia ihan yhtä lailla.
Vaikka lapset viettävät nykyisin paljon aikaa netissä ja älylaitteilla, voi sieltä myös oppia jotain. Ei kaikki netissä oleva tieto roskaa ole. Kaikista näistä edellä mainituista tavoista huolimatta pitkän tekstin lukeminen kannattaa. Kirjasta pitkän tekstin lukeminen kehittää aivoja eniten, ja se on vain yksinkertaisesti kaikista hyödyllisintä ainakin tällä hetkellä. Videossa pohdittiin, nouseeko joku näistä uusista muodoista joskus perinteisen kirjallisuuden rinnalle. Sitä voimme vain pohtia ja aika sen meille näyttää kuinka käy.
Lukeminen on tärkeä taito. Tästä tekstistä saa ehkä sellaisen kuvan, että suomalaiset eivät lukisi. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kuitenkin maailman kärkipäätä siinä, kuinka moni meistä osaa lukea ja lukee vapaa-ajalla. Meidän kaikkien kannattaa pitää edes jonkinlainen lukeminen mukana jokapäiväisessä elämässämme. Lukemalla oppii ja saa selville, mitä maailmassa tapahtuu. Ei kannata ottaa lukemisesta stressiä. Kannattaa lukea itselle sopivalla tavalla ja sellaisia juttuja, jotka sinua kiinnostavat.
Anna Korpi
Kun opin lukemaan
Lukutaitoa pidetään nykyään moderneissa valtioissa oppimisen ja koko yhteiskunnan perustana. Sen tärkeyttä ei voida vähätellä. Päässä oleva tieto voi unohtua, vääristyä tai muuttua, mutta ylös kirjoitettu tieto voi säilyä vuosituhansia. Lukemisen taito on siis erittäin tärkeää yhteiskunnallisesti, ja sen on todettu myös tuottavan viisaampia ja terveempiä ihmisiä.
Esikoulu on monelle varmasti monelle se paikka, jossa kirjaimet otetaan kunnolla haltuun tai opitaan jopa vasta ensimmäistä kertaa. Lapsi on jo kotonaan oppinut sanoja ja äänteitä muttei ehkä kuitenkaan ole oppinut vielä yhdistämään niitä symboleihin, joita vanhemmat kutsuvat kirjaimiksi. Kirjaimet opittuaan lapsen pitää oppia yhdistelemään niitä mitä erilaisimmin tavoin. Tavut hallittuaan pieni ihminen oppii lopulta ehkä muodostamaan sujuvaa puhetta lukiessaan tekstiä.
Jotkut tippuvat kelkasta kuitenkin jo tässä vaiheessa. Lukeminen voi olla hankalaa luki- tai keskittymishäriön takia. Tällöin lukemiseen ei välttämättä jaksa panostaa ja lukutaidosta tulee heikkoa. On mietittittävä sitäkin, että kaikki eivät välttämättä ole luonnollisia lukijoita. Onhan luku- ja kirjoitustaito varsin myöhäinen keksintö ihmisen historiassa. Pelkästään lukemisen ”lahjasta” ei voi puhua, sillä onhan lukeminen opittu eikä vaistomainen taito. Toisten ihmisten aivot voivat kuitenkin vain soveltua lukemisen kaltaisiin tehtäviin paremmin.
Itselleni ei luettu kovinkaan paljoa ollessani pieni. Lukemiseen kyllä kannustettiin ja rohkaistiin. Aina sain myös vastauksen jos kysyin mitä tv:ssä olevat ihmiset oikein puhuivat. Kunnolla opin lukemaan vasta ensimmäisen luokan puolessavälissä. Aapisesta, Aku Ankasta ja televisiosta alkoi minun lukemisen urani. Kognitiivisen neurotieteen dosentti Sari Ylinen sanoo kuitenkin viime vuonna julkaistussa Ylen Aamu-tv:ssä, että lapselle lukeminen kannattaa aloittaa jo tämän ollessa vauva. Ylisen mielestä vauvalle puhuminen ja lukeminen on hyvä asia, vaikkei lapsi välttämättä paljoa ymmärtäisikään. Vauvalle viestiminen auttaa kuulemma vauvan aivoja yhdistämään äänteitä johonki asiaan, esim. esineeseen tai henkilöön. Oma pikkuveljenikin sanoi traktoria ”kakkediksi” ollessaan hyvin nuori. Lorut ja laulut toimivat Ylisen mukaan pienille lapsille erityisen hyvin, sillä vauva pystyy ennakoimaan jo ensimmäisestä tavusta, miltä loput äänteet sanasta voisivat kuulostaa. Lukemisen edistämistä varten vanhempien tulisi siis altistaa lapsensa erilaiselle viestinnälle jo hyvin nuoresta iästä lähtien.
Jo lukemisen oppiminen on vaikeaa elämänsä aloittaneelle lapselle. Kestäähän sen sujuvaan osaamiseen useampi vuosi. Uudesta taidosta ollaan ylpeitä ja yhtäkkiä lapsen edessä on miljoonia uusia tiedonlähteitä. Nuoret lapset ovatkin yleensä innokkaita lukemaan kirjoja, lehtiä tai sarjakuvia. Mutta itsellänikin olen huomannut, kuinka vanhetessani sormeni koskevat paperisten sivujen pintaa yhä harvemmin. Koska lukeminen on opittu taito, pitäisi sitä myös treenata. Pitäähän kilpa-ampujankin käydä usein ampumaradalla treenaamassa pysyäkseen hyvänä.
Kirjailija ja kansallisen lukutaitofoorumin puheenjohtaja Juha Itkonen sekä entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puhuivat vuonna 2018 julkaistussa Helsingin Sanomien artikkelissa lukutaidon heikkenemisestä. Heidän mukaansa vapaa-ajalla tapahtuva lukeminen on laskussa ja huonojen lukijoiden määrä on kasvussa. Erityisesti poikien lukutaito on laskussa artikkelin mukaan. Itkosen ja Grahn-Laasosen mielestä syitä lukemisen vähenemiselle ovat jatkuvien ärsykkeiden määrä ja nuorten negatiivinen asenne lukemista kohtaan. Nykyihmisen ajankäyttö on muuttunut heidän mukaansa ja nuoret näkevät lukemisen eristäytymisen merkkinä. Pitäähän siinä keskittyä ja sulkea kaikki muu ulkopuolelle. Lukemisen tulisikin siirtyä enemmän heidän mukaansa nykyaikaan. Niin se taitaa vain tehdäkin.
Itse luen melkeinpä kaikki uutiseni netistä ja tietoakin haen ennemmin sieltä, kuin alkaisin kaivamaan kirjakaappia. Lukeminen ei katoa kyllä mihinkään, mutta sen merkitys voi alkaa vähentyä vuosien saatossa uusien viestintämenetelmien kasvattaessa suosiotaan.
Santeri Nurminen
Kuvat Mirjami Hyttinen