Ylioppilaamme maailmalla, osa 19: Konetekniikka
Julkaistu: 21.12.2016 klo 21.25
Maisa Koivisto vieraili lukiolla kertomassa konetekniikan opiskelusta Lahden ammattikorkeakoulussa.
Maisa Koivisto, konetekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta
Lahden ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa opiskeleva Maisa Koivisto kävi vierailemassa ja haastateltana lukiossamme joululomansa aluksi. Näin Maisa kertoi:
Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2015 ja menin heti lukion jälkeen Lahden ammattikorkeakouluun opiskelemaan konetekniikkaa. Lukiossa mietin vaihtoehtoina yleensä tekniikan alaa, mutta myös elintarvike -ja ympäristötieteitä sekä farmasiaa. Päädyin sitten Lahteen opiskelemaan konetekniikkaa ja nyt on menossa toinen lukuvuosi.
Konetekniikka on hyvin miesvaltainen ala. Olen luokkani ainut tyttö ja joskus on tuntunut haasteelliselta olla luokan nuorin, asiaan ennakkoon "vihkiytymätön" autoharrastajien ja ammatillisesta koulutuksesta tulleiden joukossa. Mukana on myös pitkään työelämässä olleita, mikä tarkoittaa usein kokemusta juuri kyseiseltä alalta. Käytännössä aika moni siirtyykin monimuoto-opiskelun puolelle työpaikan saamisen myötä, mutta lähtökohtaisesti kaikki ryhmässämme ovat päiväopiskelijoita.
Konetekniikka on miesvaltainen ala. Opettajat toivovatkin lisää naispuolisia hakijoita, jotta alalle saadaan erilaista näkökulmaa. Ennakkoluulojakin saattaa tosin olla. Omasta puolestani koen, että olen tyttönä vain yksi muiden opiskelijoiden joukossa. Oman sukupuolensa kanssa on kuitenkin hyvä olla "sinut", onpa tyttö tekniikan alalla tai poika terveydenhuollossa. Autamme toisiamme opinnoissa, kukin vahvuuksiensa, ei sukupuolen mukaan. Olen saanut apua käytännön asioissa, mutta auttanut itsekin muita vaikkapa matematiikan opinnoissa.
Koulutuksessa voi suuntautua joko suunnitteluun tai tuotantoon (johtaminen, talous jne.). Kurssien sisällöt keskittyvät puolestaan esimerkiksi sähkö-, automaatio- ja konepiirustuksen kursseihin. Ammattikorkeakouluopiskelu on hyvin käytännönläheistä ja joka vuosi on jokin tekniikan alan projekti, jossa tehdään kaikki asiaan liittyvä alusta loppuun. Laboraatioita on paljon, esimerkiksi robotiikasta, pneumatiikasta ja hydrauliikasta.
Koulun pääsykokeet eivät sinänsä olleet vaikeat. Pääsykoe oli lukion kursseihin verrattuna lähes helppo verrattuna yliopiston pääsykokeisiin - riippuu tosin koulutuspaikasta ja -alasta. Omassa koulutusohjelmassani tehdään työjärjestys valmiina ja ohjausta saa, mutta tämäkin on koulutusalakohtainen kysymys.
Konetekniikka on koulutusalana monipuolinen, koska opiskelemme vähän kaikkea, mikä liittyy koneisiin. Sijoittumismahdollisuudet työelämään ovat siten laajat. Harjoittelut tehdään kesällä periaatteessa kesätöiden ohella. Viime kesänä olin Outokummulla, mutta en tehnyt sitä harjoitteluna.
Konetekniikassa tietokoneiden käyttö ja ymmärtäminen on tärkeää. Sitä olen joutunut opiskelemaan kovasti. Ne, jotka ovat esimerkiksi pelanneet paljon, oppivat käytön ja suunnitteluohjelmat yleensä aika nopeasti.
Mihin kannattaa panostaa?
Kaikki lukiossa vierailevat ja täältä valmistuneet sanovat varmasti samaa, mutta sanon kuitenkin: panostakaa lukiossa opiskeluun. Jos fysiikan kurssien keskiarvo on 8, saa ammattikorkeakoulussa fysiikan peruskurssin hyväksiluettua. Sama pätee kemiaan, englantiin ja ruotsiin. Kaikkea lukiossa opiskeltua tarvitsee jatkossa, jopa toista kotimaista.
Yleensä lukion kurssit kertaantuvat ammattikorkeakoulussa. Nyt kun itse on jatko-opinnoissa, ymmärtää varsin hyvin, että olisi ollut jatkon kannalta hyvä käyttää opiskeluun enemmän aikaa jo lukiossa. Pitkä matematiikka on todella hyödyllinen, mikä näkyy esimerkiksi ammatillisen opiskelijoiden osaamisessa - lukion pitkän matematiikan opinnoista on suuri hyöty, arvosanasta riippumatta. Ei kannata missään nimessä luovuttaa ja keskeyttää esimerkiksi matematiikan tai fysiikan opintoja huonojen arvosanojen takia. Vaikka keskiarvo olisi pitkässä matematiikassa 6, tietää kuitenkin mistä puhutaan. Toisaalta niille, joille kertaus on tarpeen, toisto on tietenkin hyödyllinen.
Tavoitteellinen opiskelu myös ammattikorkeakoulussa tarpeen; itsenäistä opiskelua on paljon. Esimerkiksi fysiikan kurssit on hajautettu ja edellyttää omaa aktiivisuutta, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa. Koen osan opinnoista todella haastavina, mutta olen päättänyt, että tärkeintä on päästä läpi, ei stressata arvosanoista. Ei voi asettaa tavoitteeksi arvosanaa, vaan osaamisen kehittämisen.
Kiitos Maisa käynnistä ja haastattelusta!
Kuvat ja haastattelu Seija Holster
