Ylioppilaamme maailmalla, osa 9: Media-ala
Julkaistu: 16.03.2016 klo 14.26
Tällä kertaa haastatteluun vastaa Otto Montell. Otto on media-alan edustaja, jolla on jo takanaan alan opintoja ja lisää kertyy koko ajan. Lukemalla jutun pääset tutustumaan Oton opintopolkuun. Otto on niin ikään ystävällisesti luvannut opastaa alalle aikovia. Yhteystiedot saa opolta.
Näin Otto vastaa kysymyksiimme Otto Montell, Sound in New Media/maisteriohjelma, Aalto-yliopisto.
Ylioppilaaksi valmistumisvuotesi?
Vuonna 2006.
Mitä olet puuhaillut lähtösi jälkeen?
Onko sinulla opiskelupaikka ja jos on, niin missä (oppilaitos, koulutusohjelma, paikkakunta)? Kerrothan tässä yhteydessä tarkemmin opintojesi sisällöstä: tutkinnon rakentumisesta, opiskeltavista aineista (esim.pää-ja sivuaineet tms.). Mikäli opiskelet vieraskielisissä koulutusohjelmassa, millaisia haasteita vieraskielinen koulutus tuo? Edelleen: jos olet edennyt eri vaiheiden kautta, kerrothan ko.vaiheista/opinnoista?
Itsehän aloin suorittaa kolmantena lukio vuonna media-assistentin tutkintoa nykyisessä Lappiassa samaan aikaan viimeistellen lukio-opintoja etälukion puolella. Media-assarin tutkinto siihen aikaan ainakin oli sellaista, että vähän sähellettiin kaikkea ja mihinkään hommaan ei saanut oikein kunnon otetta. Äänipuolen jutut minua kuitenkin kiinnosti jo silloin enemmän, kun kavereiden kanssa olimme jo musiikkia joitain vuosia tehty. Valmistumiseni jälkeen tein Rovaniemellä määräaikaisia töitä muun muassa radiossa ja teatterissa todeten, ettei kumpikaan oikein ollut mieluisaa puuhaa minulle. Teatteriin olin ehkä hieman liian introvertti ja radion tiukat deadlinet sekä jatkuva keskeneräisen materiaalin julkaisu alkoi ahdistaa.
Hain muutamaan otteeseen jatko-opintoihin ja kun en toisella yrittämällä päässyt Metropolian äänisuunnittelu -linjalle päätin ottaa OAMKista vastaan paikan Mediatuottajan suuntautumislinjalla. Sittemmin lakkautettu suuntautumisvaihtoehto medianomin nimikkeen alla oli myös melkoinen sekasoppa. Tavallaan meitä koulutettiin hoitamaan lupa-asioita, laskutusta, muita paperitöitä ja yleistä organisointia erilaisissa tuotannoissa. Silti koulutuksessa toistamiseen opeteltiin vähän kaikkea kameraoperaattorin työstä taittajan hommiin. Omalta taholtani pyrin erilaisiin projekteihin mukaan äänisuunnittelijan rooliin. Vaikka tuli sitä yksi juhannusfestivaalikin suunniteltua ja järjestettyä.
Kolmantena lukuvuotena (nelivuotinen koulutus) sain mahdollisuuden osallistua Oulu Game Lab sivuaine opintoihin. Koulutus toteutettu OAMKin ja Oulun Yliopiston yhteistyönä. Osittain työttömiksi jääneille Nokian ohjelmoijille tarkoitettu puolivuotinen koulutus oli erittäin antoisa kokemus. Englanninkielinen koulutus antoi realistisen kuvan kansainvälisestä toimintaympäristöstä pelialalla. Ohjelman sisältä kootut ryhmät toteuttivat lukukauden aikana kuusi peliä demo- vaiheeseen keskustassa sijaitsevassa toimistotilassa. Perinteiseen korkeakoulukoulutukseen suhteessa luentoja oli vähän ja pyrkimys oli, että ohjelman jälkeen osallistujat olisivat kykeneväisiä hyppäämään suoraan työelämään. Sivuaineopintojen jälkeen suoritinkin tutkintoon sisältyvän työharjoitteluni oululaisessa pelikompleksissa äänisuunnittelun ja level-desingin äärellä.
Harjottelun jälkeen päätin vielä suorittaa toiset sivuaineopinnot pelialaan liittyen. Paikaksi valikoitui Hanze University Groningenissa, Alankomaissa. Opinnoissa katseltiin pelialaa eri vinkkelistä, hyötypelien näkökulmasta. Hyötypelit ovat siis mitä tahansa pelejä joiden ensisijainen tarkoitus on jokin muu kuin viihdyttää. Toteutimme opintojen aikana hyötypelin, jonka tarkoitus oli levittää HIV/AIDS tietoutta koululaisten keskuudessa Keniassa, Kisumun maakunnassa. Verrattuna kaupalliseen pelisuunnitteluun kokemus oli avartava erityisesti kulttuurien välisen viestinnän/kommunikoinnin näkökulmasta. Oli kyse sitten kohdeyleisöstä tai monikulttuurisesta ryhmästä pelin toteutuksen takana. Opinnäytetyöni kirjoitin sitten käsitellen Groningenissa opimiani asioita ja kohtaamiani ilmiöitä.
Tällä hetkellä opiskelen Aalto-yliopistossa maisteriopintoja Sound in New Media-linjalla. Pääasiallisesti aiheena interaktiivinen ääni ja sivuaineena pelisuunnittelu. Lisäksi vastikään sain mahdollisuuden toteuttaa gradun ja lopputyön tilaustyönä Roviolle ja näillä näkymin tuo urakka täyttää kalenterini ensi tammikuuhun asti.
Onko koulutusala ollut mieluinen? Kenelle opiskelemasi ala mielestäsi sopii?
Kaiken kaikkiaan kulttuurialalla opiskelu on mukavaa ja mielenkiintoista. Taloudellista vakautta etsiville ei välttämättä mikään ykkös valinta. Kiinnostus alaan täytyy olla kova, suurin osa ammatillisesta kehityksestä tapahtuu itsenäisellä tekemisellä. Sanoisin että hyvä lähtökohta on, että puuhaa samanlaisia asioita vapaa-ajalla oli sitten alan opinnoissa/töissä tai ei.
Millaiset ovat alan työllisyysnäkymät? Jos olet jo siirtynyt työelämään, oletko saanut koulutustasi vastaavan paikan?
Peliala vetää kyllä tällä hetkellä Suomessa hyvin. Toisaalta suurin osa pelifirmoista on kuitenkin pieniä joita nousee ja kuolee, yleensä äänisuunnittelijan palkkaaminen on aika viimeisenä listalla, ellei ääni sitten näyttele isoa roolia pelissä. Työllisyysnäkymät riippuvat paljolti portfoliosta ja siitä millaisia verkostoja on onnistunut luomaan.
Mitä taitoja/millaista osaamista opiskelu on sinulta vaatinut? Tietotekniikka, kielet, matematiikka, kirjallinen tuottaminen, käytännön taidotkaan, yhteistyö jne.?
Eniten opinnoissa olen tietysti tarvinnut alaan liittyviä taitoja joita on tullut ennen koulutusta harrastamisen kautta. Sosiaaliset taidot ja kyky tehdä yhteistyötä ehdottomasti. Lukioaineista mainitsisin ensisijaisesti taideaineet. (Voiko teillä muuten suorittaa kuvataiteen diplomia? Siitä usein lisää pisteitä pääsykokeisiin). Seija: Kyllä voi: kuvataiteesta, liikunnasta, kirjallisuudesta jne. Yritämme aina katsoa opiskelijan hakukohteen mukaan, olisiko diplomista hyötyä.
Kirjallinen tuottaminen on tietysti tärkeää, niin tutkimustyön kuin ihan yleisen kommunikoinnin kanssa. Nykyään kun joutuu alalla kuin alalla “pitchaamaan” omia ideoita ja ajatuksia.
Kielten opinnot täytyy myös mainita, itselläni on ainakin ollut käytössä englannin kielen lisäksi ruotsi ja saksa, eikä useammastakaan kielestä varmasti haittaa olisi ollut. Itse lukioaikoina välttelin matematiikkaa kuin ruttoa ja myöhemmin olen tästä saanut kärsiä kun olen opetellut koodaamista ja suunnitellut mm. pelin sisäisen yhteiskunnan talousjärjestelmän.
Mitä tietotekniikkaan tulee, olen aina ollut melko nörtti niin kuin oikeastaan kaikki jotka ovat samoihin aikoihin tai aiemmin tietokoneella musiikkia tehneet. En kuitenkaan koskaan ajatellut, että sitä päätyy kaikenmaailman excel-taulukkoja vääntämään.
Eväät maailmalle?
Mitä terveisiä haluaisit kertoa opiskelijoille ja meille "vanhoille" opettajille? Oletko saanut eväitä maailmalle? Miten voisimme parantaa "eväspakettiamme"? Olemme nykyisellä iPad-lukio eli jokainen opiskelija saa iPadin henkilökohtaiseen käyttöönsä eli tietotekniikka olemme kehittäneet kovasti; se lienee oleellisin viime vuosina tapahtunut muutos, mutta: anna meille kuitenkin "evästä".
Koen että lähdin Ylitorniolta ihan kilpailukykyisen koulutuksen kanssa. Nauttikaa digitaalisaatiosta, parasta lienee, että monistekasoista on viimein päästy eroon.
Opinto-ohjaus on tätä nykyä paljon tärkeämpää kuin kymmenen vuotta sitten. Onnekkaana ikäluokkana meillä oli vielä eri tavalla mahdollista hakea suuntaa jatko-opinnoissa tai vaikka päättää vaihtaa suuntausta, jos huomasi, ettei sovellu alalle. Nykynuorilla täytyy olla valmiiksi kartoitettuna omat mielenkiinnot, osaamisalueet, soveltuvuus alalle ja toimialan tulevaisuus- näkymät, samalla vielä reppu täynnä yleissivistystä. Tässä on tekemistä varmasti opettajille, opolle ja opiskelijoille. Itse rohkaisisin lukiolaisia myös reilummin hakemaan korkeakouluihin Suomen ulkopuolelle, jolloin sisään pääseminen saattaa olla usein kotimaisia opinahjoja helpompaa, samalla saa hyvän määrän kansainvälisyyttä ja elämän kokemusta.
Kiitos Otto! Vaikka tiesin entuudestaan, että sinulla on kiinnostusta, koulutusta ja osaamista media-alalle, vasta luettuani vastauksesi, aloin ymmärtää, kuinka paljon olet "satsannut". Vaatii innostusta ja intohimoa asiaan, että kehittyy asiantuntijaksi ja osaajaksi eikä itsensä kehittäminen lopu koskaan. Vaikka, kuten toteat, tilanne on vaikeutunut ensikertalaiskiintiöiden yms.seurauksena, mahdollisuuksia ja väyliä löytyy aina. Oleellista on, että oma ala löytyy, vaikka joskus kompastelujen ja mutkien kautta.
Haastattelu Seija Holster