Ylioppilaamme maailmalla,osa 7. Germaaninen filologia
Julkaistu: 05.02.2016 klo 16.55
Maailmanmatkamme ylioppilaidemme mukana jatkuu. Nyt vuorossa on Anniina Saarela, joka kertoo paitsi saksan opiskelusta, myös tutkintorakenteesta, työllistymisestä ja tulevista suunnitelmistaan.
Anniina Saarela, germaaninen filologia/Itä-Suomen yliopisto
Mie pääsin ylioppilaaksi keväällä 2015.
Opiskelen nyt Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella saksan kieltä. Täällä voi erikoistua joko saksan kieleen ja kulttuuriin tai saksan kieleen ja kääntämiseen. Suuntautuminen tehdään sitten ensimmäisen vuoden loppupuolella, mikä olikin ehkä se suurin syy miksi tänne hain: ei tarvinnut heti tietää, haluaako opettajaksi vaiko kääntäjäksi. Kulttuurin puolelta voi siis valmistua esimerkiksi opettajaksi (jos suorittaa sivuaineena myös opettajan pedagogiset opinnot, olikohan 60op laajuisesti) ja kääntämisen puolelta kääntämiseen ja tulkkaukseen. Kääntämisen puolella käydään myös suomen kielen opintoja sekä suositellaan, että olisi esimerkiksi jokin toinen kieli sivuaineena. Molemmissa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180op eli kolme vuotta ja lisäksi maisterin tutkinto 120op eli kaksi vuotta.
Nyt ensimmäisenä vuotena olen käynyt saksan pakollisia perusopintoja, joihin on sisältynyt mm. johdantoa saksan opintoihin, kielioppia, kulttuurityöpajaa, käännösviestinnän perusteita, saksankielisen kirjallisuuden analyysia sekä yksi kielitieteen peruskurssi. Keväällä käyn kaikille saksanopiskelijoille pakollisia aineopintoja, johon kuuluu mm. toinen kieliopin kurssi. Sivuaineita en ole vielä miettinyt, mutta täällä Joensuussa on kyllä laaja valikoima, koska lukea voi esimerkiksi muita vieraita kieliä tai vaikka kauppa- ja yhteiskuntatieteen opintoja. Koulutus on saksaksi ja suomeksi. Aluksi vieraskielinen koulutus toi hieman haasteita, koska luin lukiossa saksan lyhyenä kielenä ja harppaus opiskella saksaksi oli melko suuri. Aluksi tuntui, etten tule pärjäämään pelkällä lyhyen saksan taidolla, mutta hyvin olen ”alkujärkytyksen” jälkeen selvinnyt ja kaikki kurssit päässyt läpi.
Opettajina muutaman suomalaisen lisäksi täällä on kaksi natiivipuhujaa, mikä on hyvä, koska oppii myös kuuntelemaan ja ymmärtämään ”oikeata saksaa”. Ja toki kaikki opettajat ja vanhemmat opiskelijat kannustavat lähtemään jossain vaiheessa opintoja vaihtoon, koska se kuulemma on ( ja uskonkin että on ) opiskelun parasta aikaa. Vaihtoon täällä voi lähteä aikaisintaan toisena opiskeluvuotena joko yhdeksi lukukaudeksi tai koko vuodeksi. Itä-Suomen yliopistolla on tiettyjä vaihtoyliopistoja, joihin voi hakea vaihtoon. Saksankielisissä maissa vaihtokohteita on mm. Potsdamissa, Kölnissä ja Wienissä.
Mahtavaa parantaa omaa kielitaitoa
Näin puolen vuoden opiskelun jälkeen voin sanoa, että olen kyllä tykännyt opiskella saksaa. On ollut mahtavaa parantaa omaa kielitaitoa sekä saada tutustua toiseen kulttuuriin erilaisesta näkökulmasta, mutta en kuitenkaan usko tämän olevan minulle sittenkään se oikea ala. En kuitenkaan koe, että olisin tehnyt väärän päätöksen, kun hyväksyin koulupaikan ja lähdin opiskelemaan saksaa. Eihän sitä ikinä tiedä, onko itseä kiinnostava ala oikea, jos ei edes kokeile. Kielitaidolle on varmasti tulevaisuudessa käyttöä, joten en koe, että minulla olisi millään tavalla mennyt hukkaan tämä opiskelu, vaikka en enää kevään jälkeen jatkaisikaan. Mielestäni ala sopii niille, joilla on hyvän kielitaidon lisäksi halu oppia lisää kielestä ja vieraasta kulttuurista.
Työllisyysnäkymät vaihtelevat riippuen siitä, mihin on suuntautumassa. Esimerkiksi pelkästään saksan kielen opettajille ei kovin isoa kysyntää ole eli jos opettajaksi aikoo, olisi hyvä olla myös toinen kieli tai jokin muu oppiaine opetettavana. Kääntäjien ja tulkkien osalta tilanne on melkein sama kuin opettajillakin: pelkällä saksan kielen osaamisella on hankala työllistyä. Kaupan ja tekniikan alalla saksan osaajille on tulevaisuudessa varmasti kysyntää, koska Saksa kuitenkin on yksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. Tällaista tietoa annettiin johdantoa saksan opintoihin –kurssilla.
Saksan kielen taidon lisäksi opiskelu on vaatinut esimerkiksi ryhmätyötaitoja (melkein jokaisella kurssilla on tehty jonkinlainen ryhmätyö), tietotekniikan hallintaa (mm. Moodlen ja Officen hallintaa, koska oikeastaan kaikki kirjallinen tuottaminen on tehty wordia/power pointia käyttäen). Ja niitä äidinkielen tekstitaitoja myös (eli ei niistäkään päässyt eroon äidinkielen yo-kokeen jälkeen ☺ ).
Koskaan ei tiedä, mitä taitoja tarvitsee tulevaisuudessa
Opiskelijoille sellaisia terveisiä, että jos kysymyksiä ilmenee, niin mielellään vastaan niihin, jos osaan ☺. Ja neuvoisin opiskelijoita panostamaan lukiossa ihan kaikkiin aineisiin yhtä paljon, koska ikinä ei voi tietää, millaisia tietoja ja taitoja tarvitsee tulevaisuuden opinnoissa. Esimerkiksi äidinkielen ja etenkin kirjoittamisen taitoa tarvitaan varmasti.
Ja teille ”vanhoille” opettajille sellaisia terveisiä, että mielestäni sain lukiosta hyvät eväät maailmalle. Se, että jo lukiossa painotettiin sitä, kuinka tärkeää on ottaa vastuuta omasta opiskelusta, on yksi tärkeimmistä asioista, mitä lukion aikana oppii. Ja ”eväspakettia” voisi parantaa niin, että myös Officen käyttöä harjoiteltaisiin, koska ainakin täällä Itä-Suomen yliopistossa sen käyttäminen on oikeastaan pakollista.
Tulevaisuuden suunnitelmat taitavat olla yhtä auki kuin ne olivat tähän aikaan vuosi sitten, kun piti miettiä minne haluaa opiskelemaan… Ehkä kuitenkin tänä aikana on tullut selväksi, että kyllä liikunta taitaa olla se, minkä parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Mitä se sitten tuleekaan olemaan, aika näyttää.
Anniina Saarela
Kiitos Anniinalle haastattelusta, terveisistä ja "eväspaketista"! Kaunista kevättä sinne Itä-Suomeen!
Haastattelija Seija Holster