Anne F -näytelmä puhutteli ajankohtaisuudellaan - Pellon ja Ylitornion kakkoset yhteisellä etäoppitunnilla
Julkaistu: 11.05.2022 klo 17.40
Tehtävänä oli katsoa näytelmä, joka pohjautuu Anne Frankin päiväkirjoihin juutalaisvainojen ajalta. Anne Frank oli 15-vuotias juutalaistyttö, jonka perhettä vainottiin. Sen vuoksi perhe piiloutui toisen perheen kanssa Annen isän toimiston yläkertaan ja eli siellä erityksissä muusta maailmasta.
Näytelmän on sovittanut ja ohjannut Satu Linnapuomi, ja sen esitti Kansallisteatterin Kantti-nuortenryhmä. Valmistauduimme keskusteluun Pellon lukion opiskelijoiden kanssa katsomalla näytelmän ja vastaamalla kysymyksiin.
Näytelmä kertoo nuoren tytön kasvusta juutalaisvainojen aikana. Sen teemana on aikuistumiseen liityvät ilot, surut ja muutokset hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Näytelmässä asetetaan vastakkain juutalaiset ja natsit eli hyvä ja paha sekä Anne ja hänen siskonsa, joita verrattaan toisiinsa lähes koko ajan. Näytelmän arvoja ovat muiden muassa vapaus, hyvä ja paha, optimismi sekä unelmat ja niiden tärkeys elämäntilanteesta huolimatta.
Näytelmä on aika traaginen ja surullinen. Anne on täynnä elämäniloa, vaikka hän ja hänen perheensä ovat uhattuina. Näytelmä herätti tunteita ja empatiaa perhettä ja Annea kohtaan. Oli surullista katsoa, miten Anne on niin positiivinen ja odottaa tulevaisuudelta suuria, vaikka tiedämme, miten lopussa käy. Mieleen jäivät pommitukset, yksittäiskohtaukset sekä surun hetket ja mietteet, jotka sisälsivät Annen ajatuksia naisten asemasta ja tasa-arvosta. Ne puhuttelivat meitä, sillä asiat ovat myös nykyään ajankohtaisia ja tärkeitä.
Näytelmän tapahtumia voi verrata Ukrainan tilanteeseen, sillä Ukrainassa on sota meneillään. Vaikka Ukrainassa ei vainotakaan juutalaisia, sielläkin on vaikeaa ja ihmisiä kuolee, piiloutuu ja pakenee. Vainoamista on vielä nykymaailmassa, mikä on surullista. Vieläkin ihmisiä vainotaan uskonnon takia, mutta myös muiden syiden, kuten rodun, seksuaalisuuden tai kielen takia.
Me ylitorniolaiset olimme katsoneet koko näytelmän, joten meidän mielestämme me pystyimme keskustelemaan hyvin siitä. Pellolaisista kaikki eivät olleet katsoneet näytelmää, mikä teki keskustelusta muutamassa ryhmässä hieman yksipuolista. Kuitenkin saimme kaikki kysymykset käytyä läpi ja vastattua niihin, jolloin nekin, jotka eivät olleet näytelmää katsoneet, ehkä oppivat jotain.
Teksti Mimmi, Kasperi, Antti, Henri, Cecilia, Konsta, Heli, Pauli, Eemil, Janne, Santeri, Helmi, Martta, Melina ja Sofia
Kuvat Terhi Hammare