Ylioppilaamme maailmalla, osa 18: Kansainvälinen politiikka
Julkaistu: 01.12.2016 klo 09.38
Anna Hyttinen - Kansainvälisen politiikan opiskelija Aberdeenin yliopistossa
Anna Hyttinen
Ylitornion yhteiskoulun ylioppilas vuosimallia 2016, oli FaceTime -puhelun myötä vieraanamme kakkosten opo-tunnilla 16.11.
57 miljoonaa maksanut Sir Duncan Rice -kirjasto avattiin 2011.
Esittelynsä alussa Anna kertoi yleisellä tasolla opiskelusta Yhdistyneissä Kansakunnissa ja tietenkin opiskelustaan Aberdeenin yliopistossa. Anna kertoi, että Aberdeenin yliopisto on vanha ja aivan hyväksi tunnustettu yliopisto Skotlannissa, Aberdeenin kaupungissa. Se on perustettu kauan sitten eli vuonna 1495 ja on Skotlannin kolmanneksi vanhin yliopisto St Andrewsin ja Glasgow’n yliopiston jälkeen ja koko Britanniassa 4.vanhin. Historian siivet siis havisevat ja kuten kuvat kertovat, koko miljöö viestii vanhasta, arvokkaasta ympäristöstä. Paikkakuntana Aberdeen ei ole kovin suuri, Annan mukaan asukkaita on 230 000. Toinen vaihtoehto UK:ssa Annalla oli Edinburgh, joka on puolestaan miljoonakaupunki. Kuten Anna totesi, onhan Aberdeenkin kohtuullisen suuri paikka, kun "YT:ltä" lähtee.
Yliopisto on siis vanha, hyvä opinahjo. Annalla on tarkoitus valmistua suomalaisittain ilmaistuna yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi neljässä vuodessa. Annan pääaine on kansainvälinen politiikka ja Anna totesi, että nimenomaan kyseisen aineen tyyppiset opinnot on hyvä tehdä ulkomailla monestakin syystä. Opintojen aikana kielitaito kehittyy, syntyy kansainvälisiä kontakteja eli verkottuminen alkaa jo opiskeluaikana. Opiskelijoiden ikätasosta Anna kertoi, että UK:ssa yliopisto-opinnot voi aloittaa aikaisemmin kuin Suomessa eli paikalliset opiskelijat voivat olla 16-17-vuotiaita. Kansainväliset opiskelijat ovat puolestaan vanhempia.
Kampuksen vanhin rakennus on King´s College, jonka yhteydessä on kappeli.
Opiskelijat, joita opiskelu ulkomailla kiinnostaa, pelkäävät usein kielitaidon riittävyyttä. Annan mukaan kielitaitoa tarvitaan ja uskallusta käyttää kieltä. Aluksi voi olla hämmentävä hetki, kun tajuaa, että "hetkinen, nuo muut opiskelijat ovat natiiveja". Monella muulla on kuitenkin sama tilanne: Annan kanssa samassa solussa asuu opiskelijoita Italiasta, Saksasta, Itävallasta ja Yhdysvalloista - vaihtelevalla kielitaidolla. Vertaistukea löytyy eli samalla kampuksella on myös suomalaisia. Kielitaito kehittyy koko ajan ja lähtökohtaisesti magnan tasoisella osaamisella selviää. Kielen ymmärtämiseen vaikuttavat murteet ja Anna kertoi, että murteen ymmärtäminen saattaa joissakin tapauksissa olla haasteellisia, mutta ulkomaille mielivän ei kannata sitä sen enempää miettiä.
Lukiolaisia Anna kehotti opiskelemaan ahkerasti. Lukiokursseista Anna sanoo hyötyneensä eniten kielistä, psykologiasta, historiasta ja yhteiskuntaopista. Brittiläinen käytäntö on, että ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on iso merkitys, samoin sillä, että joku "virallisen" tahon edustaja antaa lausunnon (= personal statement), jonka perusteella hakijan kykyä menestyä/selviytyä opinnoista voidaan arvioida. Arvosanat poikkeavat siten, että UK:n A on Suomen L. Ehkä hieman erikoinen piirre on, että arvosanojen korottamista ei "katsota hyvällä". Suomessahan sillä ei ole mitään merkitystä, jos korotat vaikkapa arvosanan C arvosanaan L. Meillä käytäntö on, että parempi arvosana jää voimaan.
Opon lisäys: Suomessakin hyväksyttyä voi kuitenkin nykyisellä lainsäädännöllä korottaa vain kerran ja myös Suomessa on odotettavissa valintaperusteiden muuttuminen yo-kirjoituksia painottaviksi valintakokeiden sijaan. Samalla on keskusteltu, että hyväksyttyä arvosanaa pitäisi saada korottaa vapaammin eikä tässä yhteydessä ole keskusteltu lainkaan siitä, etteikö korotettu arvosana olisi yhtä hyvä kuin ensimmäinen arvosana. Tältä osin jäämme odottamaan muutoksia. Motivaation mittaaminen jollakin tavalla olisi kuitenkin paikallaan, olipa se sitten jokin lukioaikana tehty lisänäyttö tai vastaava. Riskinä on muutoin, että opiskelupaikkaa vaihdetaan usein, koska vasta opiskelujen myötä nähdään tutkinnon sisältö ja vaatimukset.
Suomen yliopistoissa opiskellaan yhtä pääainetta ja sivuainetta, kun taas Skotlannissa on mahdollisuus opiskella kahta pääainetta (= joined degree). Lukuvuosi jakautuu syys - ja kevätjaksoihin. Jokaisella jaksolla on neljä (4) kurssia, joista pääainetta on vain yksi kurssi. Varsinaiseen pääaineeseen syvennytään kahtena opiskeluvuotena. Ensimmäinen vuosi on eräänlainen kokoava vuosi.
Briteissä, näin opo on asian ymmärtänyt, se mitä on opiskellut, on vähemmän tärkeää kuin se missä on opiskellut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yliopistolla, josta valmistuu, on todella iso merkitys. Toki Suomessakin on jossakin määrin vastaavaa keskustelua ja työpaikkoja haettaessa sillä, mistä on valmistunut, voi olla merkitystä. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat arvostettuja; pääseminen Helsingin yliopistoon on vaikeampaa kuin johonkin muuhun yliopistoon. Yliopistot ovat myös tietyllä tapaa profiloituneita: Oulun yliopisto tekninen osaaminen lienee tunnustettu ja esimerkiksi laboratoriot huippuluokkaa. Jonkin muun tiedekunnan asiantuntijuus ja sitä myötä kurssitarjotin voivat puolestaan jäädä hieman "ohuemmiksi". Toisaalta ympäristö myös vaikuttaa ja esimerkiksi Lapin yliopiston kilpailuvaltteja ovat matkailu ja arktinen osaaminen.
Edelleen, kuten Anna kertoi, Briteissä verkottuminen ja toiminta esimerkiksi kansalaisjärjestöissä on arvostettua. Vapaaehtoistyö ja kansainvälinen vaihto ovat tärkeitä. Aberdeenissa Annan mukaan opiskelijoilla on myös suhteellisen helppo työllistyä. Eläminen on kallista ja asuminen on hintavaa. Ulkomailla opiskelevat saavat korotettua opintotukea, mikäli yliopisto on ns.akkreditoitu yliopisto. Asuminen vie kuitenkin Annankin tapauksessa koko opintotuen. Brexit ja suomalainen opintotukijärjestelmä saattavat kuitenkin tarkoittaa muutoksia, joten ulkomailla opiskelua suunnittelevien kannattaa selvittää kustannukset hyvissä ajoin.
Miksi sitten ulkomaille opiskelemaan? Anna totesi, että hän halusi opiskelemaan heti kirjoitusten jälkeen eikä välivuosi ollut vaihtoehto. Suomessa opiskelupaikan saaminen olisi edellyttänyt kovaa luku-urakkaa heti kirjoitusten jälkeen. Anna kertoi käyneensä pääsykokeissa, mutta motivaatio lukemiseen ei ollut aivan huippua, koska tiedossa oli jo Aberdeenista saatu opiskelupaikka. Opiskelu ulkomailla oli myös muutoin houkutteleva vaihtoehto. Opo lisää tähän, että ensikertalaisuuskiintiö ei mene kuin Suomessa vastaanotetuista korkeakoulupaikasta.
Haku tapahtuu netin kautta www.ucas.com Hakuaika on 5.10.2016 - 15.1.2017. Hakemuksen voi laittaa myöhemminkin, mutta hakemusten käsittely riippuu yliopistosta. Haku on myös ehdollinen eli jos oletetut arvosanat muuttuvat, jo lupailtu opiskelupaikka saattaa jäädä saamatta. Opiskelusta ulkomailla ja hausta/valintaprosessista löydät hyvää tieto esim.Iso-Britannian suomalaisen opiskelijayhdistyksen nettisivuilta sekä www.cimo.fi -sivustolta. Anna on myös luvannut opastaa ja Annan yhteystiedot saa opolta.
Kiitos Anna ja menestystä opinnoissa!
Haastattelun teki Seija Holster, kuvat Sari Koivuniemi